Mitä lisäarvoa akateeminen koulutus tuo ihmisen elämään?
Kun täälläkin akateemisia niin kovasti ylistetään, niin mitä akateemisuus varsinaisesti tekee ihmiselle? Tuleeko hänen elämästään jotenkin parempaa sen myötä? Konkreettisia esimerkkejä kaipaillen.
Kommentit (29)
Helpommat hommat, paremman terveyden, tonnin kuussa, näin alkuun.
Työttömyyden tai ainakin huonon työllistymisen
Pystyy viettämään tiedostavampaa elämää, pysyy paremmin kärryillä kun katsoo uutisia, voi katsoa elokuvia alkuperäiskielella, ymmärtää terveistä elämäntavoista, osaa kohdata ihmisia aidommin, omaa kyvyt antaa yhteiskunnalle takaisin, on kehittänyt luovuuttaan, pystyy voimaannuttamaan itsensä ja muita ihmisiä nje lista jatkuu vaikka kuinka.
Itse tykkäsin yliopiston ilmapiiristä. Sitä muistelen lämmöllä. Esim. oli ihanaa istua luennoilla ja kuunnella viisaita.
Mutta tietysti olen tavallinen ihminen kaikkien opiskelujen jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 18:01"]
Työttömyyden tai ainakin huonon työllistymisen
[/quote]
Akateemisten työttömyys on kasvanut hitaammin kuin matalasti koulutettujen. Lisäksi työttömyysprosentti on pienempi.
No minulla se on mullistanut koko ajattelun ja tavan katsoa maailmaa. Paitsi että minulla on aika laaja tietopohja opiskelemistani asioista, se on myös opettanut analyyttista ajattelua ja kysyä nähdä erilaisia syy-seuraussuhteita. Minusta se on ihan valtava lisäarvo elämään ihan riippumatta palkastani tai toimenkuvastani.
Itse olen yliopistossa siksi että saisin mahdollisesti toimia unelma-ammatissani, enpä ole koskaan ajatellut että akateemisuus olisi itsessään joku suuri ja mahtava juttu. Olisin ihan hyvin voinut mennä amikseenkin, jos haluamani ammatin olisi saanut sieltä.
Mielenkiintoisten asioiden oppiminen on mukavaa. Se tuo ainakin omaan elämääni lisäarvoa.
Mulla on parempi liksa kuin niillä jotka tekee täsmälleen samaa työtä mutta alemmalla koulutuksella.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 18:02"]Pystyy viettämään tiedostavampaa elämää, pysyy paremmin kärryillä kun katsoo uutisia, voi katsoa elokuvia alkuperäiskielella, ymmärtää terveistä elämäntavoista, osaa kohdata ihmisia aidommin, omaa kyvyt antaa yhteiskunnalle takaisin, on kehittänyt luovuuttaan, pystyy voimaannuttamaan itsensä ja muita ihmisiä nje lista jatkuu vaikka kuinka.
[/quote]
En allekirjoita. Riippuu ihan siitä mitä opiskelee. Ja nämä kaikki voivat toteutua vaikka ei olisi opiskellut yliopistossa. Ei akateeminen koulutus välttämättä anna juuri mitään ellei onnistu työllistymään alalleen. No, ehkä osaa suhtautua kaikenkarvaisiin tutkimuksiin tarvittavalla kriittisyydellä ja osaa laatia raportteja jne tarvittaessa.
Keksii elämäänsä muutakin sisältöä kuin syöminen, tupakointi ja television katselu.
Mun mielestä "akateemisen" katsontatavan oppii jo lukiossa. Sitten sitä hyödynnetään yliopistossa.
Joku mainitsi raportit ja yliopistossa raportit tehdään paljon puolivillaisemmin kuin esim. amk:ssa. Koska raportit yleensä liittyvät johonkin käytännönläheiseen, kun taas yliopistossa keskitytään teoriaan.
Tuo mm. lähdekriittisyyden, kyvyn tieteelliseen ajatteluun ja laajemman tavan katsella maailmaa.
Ehkä se on ennemminkin sellainen maailmankatsomus. Kyky käsitellä asioita tietyllä tavalla. Myös taitoa elää tulevaisuuteen katsoen. Pelkkä akateeminen koulutus ei tietenkään tee kenestäkään sivistynyttä. Usein vaaditaan kasvamista tiedeyhteisössä.
Mä olen nyt vuoden ollut akateeminen työtön (humanisti) ja vaikka töitä ei olekaan löytynyt, niin koen olevani silti etuoikeutettu ja en missään nimessä syrjäytymisvaaran alla. Akateeminen koulutus ja kymmenen vuoden työkokemus vaativasta asiantuntijatehtävästä antavat minulle itseluottamusta siihen, että olen ihan oikeasti fiksu ihminen, hallitsen omaa elämääni ja pystyn tarvittaessa vaikka opiskelemaan uuden alan helposti. Olenkin tässä aikani kuluksi alkanut opiskella rakkaasta harrastuksestani toista ammattia ja täydennyskoulutukseenkin (ammattikorkeaan) olen menossa ensi kuussa. Olen myös aikani kuluksi kirjoittanut juttuja ammattilehtiin ja ne on ihan julkaistukin. Itse asiassa nautin työttömänä olemisesta valtavasti, koska saan nyt hengähtää ja vähän downshiftata ilman taloudellista huolta.
Mitä tämä akateemisuus edes tarkoittaa? Olo ei tunnu kovin akateemiselta kun on vääntänyt koko yön jotain betonin labraselkkaria. Ja samanlaista monotonista laskemista päivästä toiseen. Ehkä se akateemisuus sitten on enemmän humanistien juttuja, oma olo tuntuu lähinnä taskulaskimelta.
Akateeminen voi elää henkisesti rikasta elämää vaikka toimeentulotuella. Se on hengen ruokaa.
Tykkään alastani ja nämä opinnot on parasta mitä minulle on tapahtut. Alansa matematiikka. Toki olisi mahdollista että jokin amisala kiinnostaisi samoissa määrin, jolloin se varmasti vaikuttaisi samalla tavoin kun yliopisto-opiskelu. En koe olevani muun tutkinnon kun yliopistotutkinnon suorittaneita/suorittavia älykkäämpi, parempi tai mitään muutakaan, mutta nämä opinnot tuovat kyllä henkilökohtaisesti minun elämääni erittäin paljon sisältöä ja tarkoitusta.
Paremman eläkkeen (tutkinto vaikuttaa kertymään).
Parempia (mukavampia) töitä.