Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Itkitkö kun katsoit Schindlerin listaa?

Vierailija
08.09.2015 |

Nyt sinulla on mahdollisuus olla Schindler.  Arjen sankari.

Euroopan suurin uhka

Elina Hirvonen pitää äärioikeiston voimistumista uhkana koko Euroopalle.

 

Monissa Euroopan maissa fasismin ja kansallissosialismin perinteestä nouseva poliittinen toiminta on voimistunut. Ilmiö näkyy äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen kasvuna, rasistisen ja antisemitistisen väkivallan lisääntymisenä ja Eurooppaan pyrkivien ihmisten ihmisoikeuksien sivuuttamisena.

Nationalistisen puheen perusajatus on, että omaan kansaan kohdistuu ulkopuolelta tuleva, ulkopuolisten ihmisten tuoma uhka. Euroopan historiassa kammottavimmat tapahtumat eivät kuitenkaan ole liittyneet ulkopuoliseen, vaan maanosan sisältä nousevaan uhkaan. Jos toinen maailmansota olisi päättynyt toisin, moni asia Euroopassa olisi toisin. Puhe "eurooppalaisista arvoista" kuulostaisi erilaiselta. Oikeudet ja vapaudet, joita pidämme itsestäänselvyyksinä, olisivat jääneet toteutumatta.

Miljoonien ihmisten joukkotuhoon johtanut fasismi levisi Euroopassa vain yksi sukupolvi sitten. Joukkotuhoa eivät toteuttaneet hirviöt, vaan tavalliset ihmiset. He noudattivat sääntöjä ja toimivat ympäristönsä ihanteiden mukaan. Se teki heistä osallisia historian synkimpään kansanmurhaan. Natsi-Saksan historia on hyytävä osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun ajatus joidenkin ihmisten muita vähäisemmästä arvosta läpäisee yhteiskunnan. Nyt sama ajatus leviää Euroopassa taas.

Eurooppa joutuu ratkomaan valtavia talouteen, konflikteihin, ympäristöön ja humanitäärisiin kriiseihin liittyviä kysymyksiä. Mikään niistä ei yksin ole maanosan kohtalonkysymys. Kohtalokasta on, jos vastaus näihin kysymyksiin on joidenkin ihmisten arvon kieltäminen.

Saksalaisen teologin ja meriupseerin Martin Niemöllerin kuuluisa runo kiteyttää miksi:
Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut mitään koska en ollut kommunisti. Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä. Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut mitään koska en ollut juutalainen. Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
08.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä voin tehdä? Haluan auttaa.

Vierailija
2/2 |
08.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

akolaiskriisin kärjistyminen Euroopassa ja Suomessa on herättänyt lukuisat suomalaiset auttamaan.

"Suomalaiset ovat aina olleet valmiita auttamaan, kun jotain tapahtuu. Niin myös nyt", kuvailee tilannetta Suomen Punaisen Ristin viestintäjohtaja Ilpo Kiiskinen.

"Myös Nepalin maanjäristys keväällä sai ihmiset hyvin liikkeelle."

 
 
 
 

Ihmisiä ilmoittautuu nyt paljon vapaaehtoisiksi auttajiksi vastaanottokeskuksiin.

"Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan piirin alueella ilmoittautumisia tuli viikossa 1 500, pelkästään eilen keskiviikkona 300", Kiiskinen sanoo.

Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua SPR:n verkkosivuilla.

Kaikkiin otetaan yhteyttä, mutta se voi  tällä hetkellä kestää. Auttajia tarvitaan, kun esimerkiksi uusia vastaanottokeskuksia järjestellään toimintakuntoon talkoilla.

Kiiskinen toivoo, että ihmiset ilmoittautuisivat kerääjiksi tulossa olevaan nälkäpäiväkeräykseen. Rahaa kerätään katastrofirahastoon, jonka varoja käytetään ympäri maailmaa tarpeen mukaan, esimerkiksi Lähi-idässä.

Nälkäpäiväkeräykseen voi ilmoittautua SPR:n verkkosivuilla. Lahjoittamiseen auttaa toinen verkkosivu.

Rahaa voi lahjoittaa esimerkiksi tilisiirtona verkkopankissa tai lähettämällä tekstiviestin tai soittamalla tiettyihin numeroihin. Lahjoittaja voi esimerkiksi valita SPR:n verkkosivuilla lahjoituskohteeksi Syyrian konfliktin. Hän valitsee haluamansa summan ja siirtyy maksamaan tarjolla oleviin verkkopankkeihin. Lahjoitusvaihtoehdoksi tarjotaan myös luottokortteja.

SPR varainhankinnan johtaja John Ekelund kertoo, että SPR on saanut paljon uusia säännöllisiä lahjoittajia ja uusia jäseniä. "Ihmisillä on nyt ihan valtava tahtotila auttaa." SPR:lle tulleet lahjoitussummat ovat nousseet selvästi viime aikoina.

Rahalahjoitusten ennätys, 27 miljoona euroa, syntyi vuonna 2004, kun Indonesian edustalla tapahtunut maanjäristys aiheutti laajan tsunamin, jossa suomalaisiakin kuoli vajaa 200, Ekelund kertoo.

"Nyt erityispiirteenä on, että ihmiset ilmoittautuvat vapaaehtoisiksi pakolaisten tueksi."

Kirkon ulkomaanapu aloitti viime maanantaina keräyksen erityisesti Unkarissa olevien pakolaisten auttamiseksi. Juuri alkaneen keräyksen lahjoitustahti lähenteli jo keskiviikkona Nepalin taannoisen maanjäristyksen lahjoituslukuja, kertoo johtaja Ritka Heino Kirkon ulkomaanavusta.

Keräykseen osallistuvat aktiivisesti sekä yksityiset ihmiset että seurakunnat.

Tieto Unkarin-keräyksestä on levinnyt esimerkiksi sosiaalisen median kautta. "Kun tänään torstaina katsoimme Facebookin kautta tehdyt linkkaukset lahjoituksiin johtaville sivuille, ne olivat poikkeuksellisen suuret verrattuna aikaisempiin keräyksiin", Heino sanoo.

Kertyneillä varoilla hankitaan esimerkiksi vettä ja huopia pakolaisille. Kirkon ulkomaanapu toimii Unkarissa kumppanien kautta.

Unkarin keräykseen voi lahjoittaa Kirkon ulkomaanavun verkkosivuilla. Lahjoitusta varten käydään sivuston kautta verkkopankissa.

Järjestö työskentelee pakolaisten lähtöalueilla esimerkiksi Eritreassa, Somaliassa, Jordaniassa ja Etelä-Sudanissa. Syyrian kriisiä varten Kirkon ulkomaanavulla on oma keräyssivu.

Sivulla valitaan haluttu summa ja siirrytään sitten maksamaan verkkopankkiin. Myös tekstiviestillä voi lahjoittaa.

 

Varainhankintapäällikkö Konsta Erola Suomen pakolaisavusta luonnehtii, että viime aikoina halukkaiden auttajien määrä on lisääntynyt voimakkaasti. "Ehdottomasti."

Myös lahjoitussummat ovat lisääntyneet jonkin verran. Erola pohtii, että syynä ovat sekä kehitysapuun kaavaillut leikkaukset että pakolaiskriisin kärjistyminen Euroopassa ja Suomessa.

Erola sanoo, että Suomen pakolaisapu tarjoaa nyt auttamiskeinoksi sitä, että tullaan mukaan järjestön toimintaan. Vapaaehtoiset voivat muun muassa auttaa siinä, että maahantulijat pääsevät kohtaamaan paikallisia asukkaita.

"Toiveena on, että auttamaan haluavat ottavat yhteyttä avustusjärjestöihin, kuten Suomen pakolaisapuun, eivätkä suoraan vastaanottokeskuksiin, sillä avustustoiminta on helpompi koordinoida järjestöjen kautta."

Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on kohtaamisten lisäksi osallistuminen julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa sitä kautta poliittisiin päätöksiin.

Erolan mielestä paras keino pakolaiskriisin lievittämisessä kuitenkin on pitkäjänteinen apu nimenomaan kehitysmaissa. Siellä tehtävä työ on luonteeltaan pakolaisuutta ennaltaehkäisevää. Järjestö työskentelee Afrikan maista Liberiassa, Ugandassa ja Sierra Leonessa sekä Aasiassa Myanmarissa.

Erola kertoo, että pitkäaikaiseen työhön voi osallistua vaikkapa antamalla aineettoman lahjan.

Myös Pakolaisavun yleiseen avustustyöhön voi lahjoittaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme kaksi