Eskaritytöllä ei kavereita, ei halua mennä enää
Eskaria on nyt vasta muutama viikko takana, mutta joka aamu on alkanut olla edellistä vaikeampi. Tyttö valittaa ettei hänellä ole leikkikaveria. On siellä pari "kivaa", mutta kun he eivät ota tyttöä leikkiin.
Olen maininnut nätisti asiasta 2 kertaa hoitajille, että hei mikäs juttu tämä on? Ja he ovat vastanneet, että "on huomattu, seuraillaan tilannetta". Kauan tilannetta pitäisi seurailla?
Tyttö on tänään jo stressannut huomisesta eskaripäivästä, kun tietää jo etukäteen ettei ole kaveria, ja itse sätti itseään että on niin tyhmä ja tylsä tyttö, ettei kukaan halua leikkiä hänen kanssaan :(.
Edellisissä paikoissa on ollut aina ystäviä, joten tämä on uusi tilanne meille.
Mitä pitäisi tehdä? Mitään dramatiikkaa en halua, mutta jotenkin tää tilanne pitäis saada nyt hallintaan :(. Pelkään että jos menen tunteiden vallassa eskariin, sanon todella rumasti vielä.. :(
Kommentit (8)
Tässä ryhmässä juuri ne "kivoimmat" tytöt (joiden kanssa tyttömme haluaisi olla) ovat hyviä kavereita jo pidemmältä ajalta.
On siellä muutama muukin tyttö, mutta hän haluaisi olla juuri tuon bestiskaksikon kaveri.
Mutta kun ne 3 koplat ei tytöillä oikein toimi :(. Ollaan yritetty mieheni kanssa rohkaista häntä tutustumaan muihinkin tytöihin, mutta tämä ei ole ainakaan vielä ottanut tuulta alleen. Olen topakastikin sanonut, että nyt unohda se kaksikko ja mene muitten kanssa leikkimään..
Surullista vain, kun tyttö on alkanut nyt haukkumaan itseään tyhmäksi jne. Ennen oli niin reipas, ja nyt eskarin alettua ne heiveröisetkin itsetunnon muruset ovat kuin kadonneet :(. -ap
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 19:04"]
Uih!!!
Ihanko TUNTEIDEN VALLASSA mennään..... Oi et-tä!
Mikä on kun ei curlingvanhemmuus toimikaan?
Oikeesti: helppoa vastausta ei ole. Ihmisuhteet eivät muodostu komentoketjun kautta, eivätkä todellakaan niin kuin itse haluaisi.
[/quote]
Sulla ei taida olla omia lapsia? Se että lapsi jää ulkopuoliseksi ryhmässä viikosta toiseen ei ole mikään pikkujuttu. Tuossa iässä rakennetaan itsetuntoa ja syrjityksi tuleminen on kaikkein pahin lähtökohta.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 19:04"]
Uih!!!
Ihanko TUNTEIDEN VALLASSA mennään..... Oi et-tä!
Mikä on kun ei curlingvanhemmuus toimikaan?
Oikeesti: helppoa vastausta ei ole. Ihmisuhteet eivät muodostu komentoketjun kautta, eivätkä todellakaan niin kuin itse haluaisi.
[/quote]
Muista tämä viesti kun kuulet oman lapsesi haukkuvan itseään typeräksi tytöksi, jonka kanssa kukaan ei halua leikkiä. -ap
Opet pystyy tuossa iässä saamaan muutoksia aika.an.
Mutra onko pakko yrittää tunkea niiden suosittujen tyttöjen kimppaan/ väliin?
aina ei saa, mitä haluaa.
aikuiset voivat auttaa kaverin löytämisessä, mutra kaveri ei välttis ole se tietty.
Meillä lapsen eskarissa tehtiin leikkitiimejä, johoin kuului useampi leikkijä. Eli aamulla lapset saivat ilmoittautua omalla magneetti nimilapulla esim. legoryhmään tai petshopryhmään jne... tuohon ryhmään tuli useampi leikkijä ja ryhmien jäsenet vaihtelivat, hyvä systeemi.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 19:13"]
Mutra onko pakko yrittää tunkea niiden suosittujen tyttöjen kimppaan/ väliin?
aina ei saa, mitä haluaa.
aikuiset voivat auttaa kaverin löytämisessä, mutra kaveri ei välttis ole se tietty.
[/quote]
Olen samaa mieltä. Ollaan sanottukin, että menisi muiden vieraampienkin tyttöjen luokse, eikä roikkuisi aina näissä samoissa. He kun vielä ilkeilevätkin tytölle (mm. perinteinen "me ei kutsutua sua synttäreille, lällällää")..
Pitää nyt keskustella vielä henkilökunnan kanssa uudestaan. -ap
Onko tullut "uutena" ryhmään eli muut tunsivat jo ennestään? Meillä oli noin mutta syy kaverittomuuten oli ensisijaisesti pariton ( 5 kpl) luku tyttöjä, kaksi bestisparia ja sitten meidän jäi yksin. Tytär vaihtoi toiseen ryhmään ja sai kavereita.