Olematon suuntavaisto 14v-pojalla, täytyisikö hakea apua?
Hän osaa kouluun ja lähikauppaan. Kouluun on 1km, lähikauppaan 200m. Bussilla matkustaminen on mahdotonta kun hän ei tajua missä pitää jäädä pois tai mistä tulla takaisin. Esim. kummalla puolen tietä tulisi olla keskustaan ja keskustasta pois mennessä. Kaiken maailman testeissä ja aivokäyrissä on käyty eikä mitään vikaa ole löydetty.
Kai se vaan on toisilla vaikeampaa? Muita, mitä apua voisi hakea? Koenumerot hyviä eli ei ole älyssä vikaa, kohtelias ja kiltti poika.
Kommentit (15)
Mulla on myös ongelmia esimerkiksi kartan lukemisessa, vaikka muuten osaankin jollain tavalla suunnistaa.
[quote author="sypressi" time="04.09.2015 klo 23:17"]
Mulla on myös ongelmia esimerkiksi kartan lukemisessa, vaikka muuten osaankin jollain tavalla suunnistaa.
[/quote]
Kartanluku on opittu taito, johon voi harjaantua. Oma suuntavaistoni on mitä on, mutta kompassin ja kartan avulla sujuu, huomattavasti paremmin kuin ilman niitä. Olen myös huomannut, että monissa maissa kartan antaminen ei auta taksikuskeja (paitsi nyt jollæin Blacklinella tmv.)
Omalla kohdallani suurin kiitos kuuluu erinomaiselle perusopetukselle aikoinaan.
Ehkä sitä lasta pitäisi viedä sinne bussireissuille, että se ymmärtää miten niissä kuljetaan ja liikutaan.
Kaveri teki tylysti, että soitti 8 vuotiaalle tyttärelleen, että tulehan isää duuniin vastaan ja se seikkailu olikin sitten se koulutus pkseudun liikenteeseen. Sen jälkeen oli kaiken oppinut. MUKA!
Asperger.
Mulla on aivan sama. Ei sitä voi parantaa.
Kännyköissä on nykyään gps. Sillä suunnistan.
T. Toinen uneton asperger
Jossei suuntavastoa ole niin kannattaa ehdottomasti opetella lukemaan karttaa. Fiksu lapsi oppii varmasti nopeasti. Jos kännykän karttasovellukset tuntuu liia vaikeilta aloittaa niin ihan paperista karttaa sitten. Kännykässä on kompassi ja auringon perusteella on helppo myös ilmansuunnat tarkistaa.
tai sit käyttää vaan kännykän karttaa ja opettelee pelaamaan sen kanssa.
Netissä aikataulusovelluksista esim reittioppaassa saa sen pysäkin numeron miltä pitää lähteä, lapsi voi tarkistaa sen jos on epävarma onko oikealla puolella tietä(pysäkin numero lukee ainakin pääkaupunkiseudulla pysäkin päällä olevassa kyltissä) reittioppaalla on myös sovellus jossa voit seurata matkan etenemistä gps:llä niin näkee reaaliajassa kun oma pysäkki on vuorossa.
Aspergerin johonkin versisioon auttaa piti, kannattaa hakea diagnoosi ja amfetamiinia apteekista, ennen kuin poika päätyy ostamaan sitä kaduilta.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 06:01"]
Jossei suuntavastoa ole niin kannattaa ehdottomasti opetella lukemaan karttaa. Fiksu lapsi oppii varmasti nopeasti. Jos kännykän karttasovellukset tuntuu liia vaikeilta aloittaa niin ihan paperista karttaa sitten. Kännykässä on kompassi ja auringon perusteella on helppo myös ilmansuunnat tarkistaa.
tai sit käyttää vaan kännykän karttaa ja opettelee pelaamaan sen kanssa.
Netissä aikataulusovelluksista esim reittioppaassa saa sen pysäkin numeron miltä pitää lähteä, lapsi voi tarkistaa sen jos on epävarma onko oikealla puolella tietä(pysäkin numero lukee ainakin pääkaupunkiseudulla pysäkin päällä olevassa kyltissä) reittioppaalla on myös sovellus jossa voit seurata matkan etenemistä gps:llä niin näkee reaaliajassa kun oma pysäkki on vuorossa.
[/quote] Kännykän karttasovelust on paljon helpompi oppia, kuin paperikartan käyttä. Puhelin näyttää missä olet kartalla ja sitten on helppo hahmottaa, että miten kartta vastaa ypäröivä todellisuutta.
Ei ole mullakaan suuntavaistoa, kestää kauan oppia uudet reitit. Ei ole diagnoosia myöskään mihinkään suuntaan.
N26
Ehdottomasti hahmotuksen kuntoutusta. Tuon tasoinen hahmotushäiriö vaikeuttaa työelämässä toimimista paljon.
Kuntoutuksella on todella kiire, sillä aivojen toimintatavat alkavat murkkuiässä vakiintua.
Suosisin nuorella ennemmin nyt kuntoutusta hahmottamiseen kuin apuvälineisiin (kännyn karttasovellukset ym) tukeutumista. Koska jotain voisi vielä olla tehtävissä.
Voi olla kapea-alainen oppimisen/hahmottamisen vaikeus. Lukivaikeudesta on puhuttu paljon, mutta samantyyppisiä ongelmia voi esiintyä myös esim. matematiikassa ja, kuten poikasi tapauksessa, hahmottamisessa. Älykkyyteenhän nämä kapea-alaiset oppimisvaikeudet eivät vaikuta millään tavalla.
Lisää tietoa Niilo Mäki-instituutin sivulta, kuulostaako yhtään tutulta?
http://www.nmi.fi/fi/oppimisvaikeudet/hahmottaminen
Hyvä uutinen on, että apuvälineitä ja kuntoutusta on olemassa. Voisitte lähteä selvittämään asiaa esim. koulupsykologin avulla.