Taas perjantai-iltana yksin kotona
Noloa. Elämä valuu hukkaan mutta kun ei oo mitään eikä ketään. Nuori olen kanssa. Mutta kun vanhemmat oli niin tyhmiä että muutti keskelle ei mitään. Ei ihme ettei huvita elää.
Kommentit (15)
Elämä on surullista ja tyhjää. Niin kuin olis sisältä kuollut. Mallinukke kaupan näyteikkunassa, päivästä toiseen katselee muiden ihmisten iloista elämää. Kaikki lipuu ohitse. Muut elää, minä vain hengitän ja olen jumissa.
Elämä voi muuttua, oikeasti. Oon sen kokenut. Tsempit
Jos asut vielä kotona niin hei, kaikki muuttuu.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 21:22"]Mikset lähde radalle?
[/quote]
Radalle? Kenen kanssa muka? Ei oo ketään. Ja edelleenkin asun keskellä metsää, täältä ei niin vaan radalle lähdetä jos ei ole korttia/autoa/kuskia. :/
Joo niin oon mäkin, taas kerran. Lisäksi katson Muumeja
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 21:31"]Joo niin oon mäkin, taas kerran. Lisäksi katson Muumeja
[/quote]
Niin minäkin! On kyllä vähän säälittävää tämä elämäni. :/
No onhan ne sun vanhemmat siellä, vai? Tehkää jotain yhdessä, pelatkaa vaikka lautapelejä tai katsokaa elokuvia.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 21:21"]
Elämä voi muuttua, oikeasti. Oon sen kokenut. Tsempit
[/quote]
Voi kun muuttuisikin... :'( Mä olen todella ujo ja kynnys sen yhdenkin kaverisuhteen muodostamiseen on niin suuri. Itsekin ajattelin nuorena ja yksinäisenä, että kyllä se siitä kun menen yliopistoon jne... No, tosiasia oli että vaan pahemmaksi meni. Kunpa olisi edes yksi kaveri.
Minkä ikäinen olet ap? Miksi et mene taksilla vaikka johonkin rauhalliseen baariin pelaamaan vaikka kolikkopelejä tai vaan juttelemaan muiden nuorten kanssa? Minä olen ollut aina yksin mutten yksinäinen ainakaan siitä alkaen kun sain ensimmäisen tietokoneeni ja löysin keksustelupalstat :D Täällä me olemme seuranasi!
Mitä sitten haluaisit tehdä, missä olla ja kenen kanssa?
Minulle yksinäinen perjantai olisi juhlaa, niin on nyt ja niin oli silloin nuorenakin. Viihdyin yksin hyvin ja keksin taatusti hyvää tekemistä jo ennen tietokoneaikaa.
Haluaisin olla jossain pitämässä hauskaa, ystävieni kanssa jos sellaisia olisi. Haluaisin elää, en vain olla olemassa. Kaksikymppinen.
Minäkin haluaisin olla kaverieni kanssa, mutta tänäänkin olin liian väsynyt siihen. Poikaystäväkin on taas kerran porukkansa kanssa baarissa. Minua ei vain huolita mukaan.
Minäkin olen joka perjantai yksin kotona, kuten kaikkina muinakin iltoina. Ja asun keskellä kaupunkia.