Lue keskustelun säännöt.
Ketään ei saisi yhteiskunnassa syrjiä, muttami
03.09.2015 |
mielestäni enemmän kuin mitään muuta ryhmää, ihmisten keskuudessa syrjitään ujoja ja hiljaisia, ns. epäsosiaalisia ihmisiä. Miksi tästä ei tehdä ihmisoikeusasiaa? Kysyn ihan tosissani. On kauheaa olla jossakin opiskelu/työyhteisössä, kun kovaääniset ja ihan myös normaaleilla sosiaalisilla taidoilla varustetut jyräävät hiljaisten yli, ja kavereitakin on vaikea saada.
Ymmärrän, että meidänlaistemme hiljaisten kanssa toimiminen vaatii vähän enemmän ponnisteluja, kuin puheliaiden, mutta me emme mahda tälle ominaisuudellemme mitään sen enempää kuin homot, tai muutkaan erilaiset, joiden oikeuksien puolesta taistellaan näkyvästi. Voisitteko te suvaitsevaiset ihmiset tarkastella toimintaanne ja miettiä, syrjittekö kenties huomaamattanne tätä suurta, mutta vähemmistöön kuuluvaa ihmisryhmää, ujoja?
Miksi me emme ole niin tärkeitä kuin muut vähemmistöryhmät?
Kommentit (5)
Tähän ei ilmeisesti tarvitse vastatakaan. No, mitäs meistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.09.2015 klo 12:24"]
Yhteiskunnassa vaan mennään välillä sosiaalisten normien mukaan. On nörtit ja kaikki Japani-fanitkin kärsineet aina syrjinnästä, kun ne koetaan "noloiksi". Se on vaan sitä ryhmänpainetta.
Itse olen introvertti ja välillä saa kuulla sitä valitusta, kun haluan lähteä juhlista ajoissa pois (mun mitta ihmisiä tulee täyteen = menee kiinnostus täysin ja haluun vaan kotiin) tai ei vaan kiinnosta suuret ihmisjoukot niin valtavasti. Enemmän tykkään esim. pienemmistä illanistujaisista jonkun kotona kuin että lähdetään baariin ventovieraiden ihmisten keskelle. Ihmiset on erilaisia.
[/quote]
No minä taas haluaisin olla ihmisten kanssa, mutta kukaan ei oikeastaan huomioi minua, vaikka yritän olla porukassa. Se tuntuu ikävältä, mutta olen kuitenkin yrittänyt sinnitellä. Ei sitä vaan määräänsä enempää jaksa, että aina jos saa jotain sanottua, se ignoorataan, ja käännetään katse pois. Joo, tämä varmasti tarkoittaa, että olen jotenkin ikävä ihminen, mutta en voi sille mitään :(
Tuo on kyllä niin totta joka sana, mutta millä nuo kovaääniset suvakit tuon saisi tajuamaan ja taistelemaan tuonkin homman puolesta?? Epäilenpä vaan, ettei heitä edes kiinnostaisi, kun ujot ja hiljaiset eivät ole mediaseksikäs aihe, kuten esim. homot, pakolaiset ys.
Mä voin myöntää, että varmaankin huomaamattani syrjin ujoja ja hiljaisia. Ja nimenomaan paino sanalla huomaamattani, koska ujot ja hiljaiset jäävät usein isossa porukassa huomaamatta. Työpaikallani ei ole ujoja ja hiljaisia, joten siellä en tule syrjineeksi ketään. Mutta jos olisi, niin tietysti pitäisi tiimityössä kysyä myös ujon ja hiljaisen mielipidettä, jos hän ei itse tuo sitä esille.
HelsinkiMissio muuten tekee vapaaehtoistyötä myös yksinäisten hyväksi ja HelsinkiMission mainoskin tulee säännöllisin väliajoin Facebookissa uutisvirtaani.
Yhteiskunnassa vaan mennään välillä sosiaalisten normien mukaan. On nörtit ja kaikki Japani-fanitkin kärsineet aina syrjinnästä, kun ne koetaan "noloiksi". Se on vaan sitä ryhmänpainetta.
Itse olen introvertti ja välillä saa kuulla sitä valitusta, kun haluan lähteä juhlista ajoissa pois (mun mitta ihmisiä tulee täyteen = menee kiinnostus täysin ja haluun vaan kotiin) tai ei vaan kiinnosta suuret ihmisjoukot niin valtavasti. Enemmän tykkään esim. pienemmistä illanistujaisista jonkun kotona kuin että lähdetään baariin ventovieraiden ihmisten keskelle. Ihmiset on erilaisia.