Lue keskustelun säännöt.
vauva ja parisuhdevaikeudet, onko helpottanut?
03.09.2015 |
Olisiko täällä kokemuksia siitä, että miehelle vauva-arjen alku on ollut shokki, mutta sitten on helpottanut? Meillä meni aluksi kesä hyvin, mutta sitten töihin paluun jälkeen mies on jatkanut samaa vapaa-ajan viettoa kuin ennen vauvaa. En tarkoita (onneksi) baarissa käymistä, vaan töiden jälkeen harrastuksia, kavereiden tapaamista, viikonloppureissuja mökille miesporukassa. Mies totesi itsekin, että on onnellisempi, kun saa viettää paljon aikaa pois kotoa. Olen ollut tosi surullinen, kun minulla oli tietysti onnellisemmat kuvitelmat tästä ajasta, kun meillä on ollut ihan hyvä parisuhde ennen lasta. Kun olen pari iltaa ollut vihainen tästä tilanteesta, niin mies on seuraavana päivänä tullut aikaisemmin kotiin, mutta viettänyt mykkäkoulua huoneessaan. Koen nyt, että parempikin, kun on pois, koska painostava ilmapiiri kotona on vielä pahempi kuin ilman miestä. Ennen kaikkea olen pahoillani ja järkyttynyt siitä, miten mies pystyy olemaan pari päivää puhumatta vauvallekaan mitään. Mutta kysyisin ennen kaikkea sitä, onko jollain muulla ollut hankala alku, mutta sitten helpottanut ajan kanssa?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaisin kalenterin käteen ja sopisimme yhdessä mitä menoja on tulossa ja miten paljon kodin ulkopuolisia menoja mahtuu rankkaan vauva-aikaan. Järjestäisin myös miehelle ja vauvalle omaa kahdenkeskistä aikaa usemman kerran viikossa.
Mikä vielä tärkeämpää: istuisin miehen kanssa alas ja juttelisin arjesta. Miettisimme mitä toiveita meillä kummallakin oli vauva-aikaan liittyen, millaisia mielikuvia meillä on tulevaisuudesta, mitä toiveita, mitä pelkoja. Kummallakin on oikeus kertoa ajatuksistaan ja kumpikaan ei saa käyttää "sä et koskaan/ikinä" tai "sä aina" -sanamuotoja. Vauva-ajan rankkuus voi yllättää, samoin parisuhteen muutokset ja kun pienen vauvan kanssa mennään päivä kerrallaan, on vaikea miettiä mitä arki on esim. puolen vuoden tai vuoden päästä.
Taas yksi mies joka ei ole kasvanut aikuiseksi ja jatkaa lapsetonta elämää vaikka on isä!
Kysy mieheltäsi että mitä jos sinäkin olisit onnellisempi poissa kotoa ja itsekkäästi vaan pörräisit omissa jutuissa niin kuka sen lapsen hoitaisi.
Kaita mies ottamaan enemmän vastuuta lapsenhoidosta. Käy vaikka kahtena iltanan viikossa lenkillä, salilla tai vaikka kaverin kanssa kahvilla. Älä suostu kotiorjaksi ja lastenvahdiksi 24/7 vaikka oletkin äiti sillä äitikin tarvitsee omaa aikaa eikä vain isä.
Kiitos! Kyllä muuten helpotti kirjoittaa tämä tilanne ja lukea näitä vastauksianne. Kunhan tästä aallonpohjasta päästään ja keskusteluyhteys saadaan taas auki, niin kokeilen näitä neuvojanne.
Ap lisää vielä.. Se piti kirjoittaa, että mies on kiintynyt vauvaan ja ääneen ihastelee häntä, mutta nyt tämäkin meinaa jäädä näiden parisuhdevaikeuksien alle.