Lue keskustelun säännöt.
Apua! vaimoni mahdollisesti masentunut?!
01.09.2015 |
Vaimoni on raskaana ja laskettu aika on parin kuukauden päästä. Lapsi on esikoisemme ja häntä on odoteltu innolla. Nyt kuitenkin vaimoni on alkanut käyttäytyä hyvinkin erilailla. Hän itkeskelee pitkin päivää (joskus päiviä milloin ei itke) ja nyyhkyttää iltaisin itsensä uneen. Hän on kertonut että häntä pelottaa ja jännittää lapsen syntymä ja miten hänen voimavaransa riittävät. Olen tietenkin yrittänyt lohdutella ja olen luvannut auttaa oman jaksamiseni mukaan vauvan kanssa. Hän on jatkuvasti alakuloinen eikä enään halua nähdä muita ihmisiä. (Kieltäytyy aina kun ehdotan että mentäisiin tapaamaan ystäviä tms.) Hän on nyt sairaslomalla korkean verenpaineen vuoksi ja äitiyslomakin alkaa ensi kuussa. Miten voisin piristää häntä? Tai olla mahdollisimman hyvin hänen tukenaan? Kertokaa naiset ja miksei miehetkin ketkä ovat kokeeneet masennusta! Mitä olisitte kaivanneet silloin? Olen neuvoton.. Vaimoni hätä tuntuu minustakin hyvin ahdistavalta.
Kommentit (8)
Joo tue sitä, kuuntele, lohduta, ja kerro että kaikki menee hyvin. Nyt on sulla hellät ajat ja mieti oikeasti miten voisit tukea häntä niin että piristyy. ♡ Tsemppiä..Vie syömään, yllätä, että saa ajatukset muualle. Älä jätä yksin pelkojen kanssa. Ja mieti jos se kohta synnyttää, niin kyllä se raskaus voi viedä voimia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytyspelkopolille ehdottomasti låhete neuvolasta! Itse sain sieltä apua!
Juurikin niin että olet innostava ja näytät olevasi innoissaan vauvan tulosta. Puhut ja mietit positiivisia asioita vauvasta ja elämästä vauvan kans.
Toisaalta mielialavaihtelut kuuluvat raskauteen. Mutta kuulostaa kyllä että teillä on jo vähän enemmänkin avuntarvetta. Tsemppii!
Älä sano että voit auttaa oman jaksamisesi mukaan vauvan kanssa. Vauva on teidän yhteinen, et sinä AUTA hoitamisessa vaan olette molemmat vauvasta vastuussa ihan riippumatta siitä minkälainen on kummankin jaksaminen. Se on vaan jaksettava. Ehkä vaimosi tuntee että hylkäät hänet kun tälläisiä ääliömäisiä kommentteja lauot, pelkää että vauva jää kokonaan hänen vastuulle.
Hmm.. masennus on perinnöllinen sairaus. Oletko varma että oikeasti haluat riskeerata tämän ja tehdä lapsen tämän naisen kanssa? Jos vaan tekisitte abortin ja etsisit terveen naisen?
Jos laskettu aika on kahden kuukauden päästä silloin ei aborttia tehdä eikä muutenkaan tehtäisi. Tarkoitin oman jaksamiseni mukaan siinä määrin kun en jää heti isyyslomalle vaan olen töissä. Työpäiväni ovat 10h pituisia joten autan oman jaksamiseni mukaan.. Kyllä minunkin tarvitsee joskus levätä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttele vaimosi kanssa peloista! Tsemppaa ja kerro että hänestä tulee varmasti aivan mahtava äiti! Olisi hyvä, että vaimo löytäisi jonkun jonka kanssa jutella - ellei sitten avaudu sulle? Pidätkö isyysloman heti vauvan synnyttyä? Lupaa kantaa oma vastuusi isänä ja lapsen synnyttyä muista huolehtia vauvan lisäksi myös synnytyksestä toipuvasta äidistä (lisäksi laita ruokaa, siivoa jne).
Voisitte myös vaimosi kanssa jutella ihan käytännön tasolla siitä millaista arki on vauvan synnyttyä.. voi helpottaa jos lupaudut etukäteen vaihtamaan vaippoja tai valvomaan esim. vuoroöin vauvan kanssa, jotta äitikin saa levätä. Voit käydä vauvan kanssa vaikka vaunulenkeillä, jotta äiti saa hetken omaa aikaa (tai pääsee vaikka tapaamaan ystäviään). Jutelkaa siitä minkälaisia odotuksia teillä on vanhemmuuden suhteen. Voi olla, että vaimosi kokee jo etukäteen paineita ja tavoittelee täydellisyyttä; koeta parhaasi, ettet aseta paineita/vaatimuksia yhtään enempää vaan pikemminkin kannustat ottamaan rennosti.
Koita selvittää olisiko ystävistä tai sukulaisista, kuten lapsen isovanhemmista apua ja tukea (vai kokeeko vaimo sen tungettelevana)? Neuvolassa voi varmasti myös jutella lapsen saamiseen liittyvistä peloista.
Iso asia on myös se, että muistat vaimoasi rakkaana puolisona etkä vain lapsesi äitinä. Äitirooli voi tuntua ahdistavalta ja peittää allensa koko "entisen" persoonan. Vaimollesi on varmasti tärkeää tulla huomatuksi ihan omana itsenään :)
Kannattaisi unohtaa nyt ne omat työt ja jäädä heti vauvan syntymän jälkeen maksimipituiselle isyyslomalle. Kerro tämä myös hänelle. Siten saat tuettua vaimoasi.
Käytkö vaimosi kanssa neuvolassa? Jos kyllä, voit hyvin ottaa tämän siellä puheeksi. Saattaa olla masennusta, mutta kuulostaa kyllä aika normaalilta jännitykseltä ja ahdistukselta suuren elämänmuutoksen edessä.
-
Mitä muuten tarkoitit, kun sanoit auttavasi "oman jaksamisesi mukaan"? Ei kai naiselle jäänyt sellainen mielikuva, että jos on hankalaa niin hän saa venyä äärimmilleen, mutta sinä "autat, kun jaksat". Toki omastakin hyvinvoinnista pitää pitää huoli, mutta ennen kaikkea KOKO PERHEEN jaksamisesta, ja se todennäköisesti edellyttää sinultakin epämukavia päätöksiä.
-
Jos naistasi ahdistaa, älä pauhaa liikaa, mutta ole innostunut ja vastuuntuntoinen valmistautuessanne tulevaan. Oletteko hankkineet yhdessä asioita vauvalle? Oletko kertonut miten innolla tulet isäksi
Ja miten onnellinen olet siitä,että lapsellanne on niin hyvä äiti kuin vaimosi varmasti on? Helli häntä: laita ruokaa, hiero hartioita, NÄYTÄ että välität ja haluat että hänellä on hyvä olla.