Olipa työn takana potkia teini viemään koira ulos
eikä ole kulunut kuin puoli vuotta dsiitä kun hän lupasi suurin piirtein viedä koiraa ulos ennen kouluunmenoa, illalla viimeksi, sateella, kovalla pakkasella jne =)
Kun isänsä puuttui keskusteluun ja kertoi että vaikkei hän mitään koirista ymmärräkään, hänen mielestään koira olis ollut ilman äitiä heitteillä, neiti tuumas ettei asia kuulu isälleen.
Huoh tätä murkkuikäisen kaikkivoipaisuutta ja itsekeskeisyyttä
Kommentit (3)
Jälkiviisautta on tietenkin moneen lähtöön, mutta jos teini itse koiran halusi ja lupasi sen hoitaa, niin silloin olisi pitänyt sanoa, että ottakoon koiran sitten omaan kotiinsa (jolloin on pakko lupauksensa lunastaa). Vanhempien luona asuessa on NIIIIIN helppoa luistaa, koska luotetaan siihen, että vanhemmat ei jätä koiraa hoitamatta.
Mutta jos te vanhemmatkin koiraa halusitte, niin tätä se on.. hoida ihan itte vaan.. Näin on meilläkin, pentuajan jälkeen lapsia ei kauheasti koira enää kiinnosta, siis se hoitaminen nimenomaan.
Mutta vaikka myös minä tahdoin koiraa, en suostu siihen että teini unohtaa velvollisuutensa.
Minä pääasiassa koiran hoidan ja ulkoilutan mutta velvoitan myös muut koiraa halunneet tekemään oman osansa ja oikeasti toivon ettei murkku ikinä ota omaa koiraa, siis sen koiran parasta ajatellen.
Koira ei tarvi söpöä pantaa, se arvostaa lenkkiä vesisateessa enemmän =)
esimurrosikäinen ja sitäkin saa koiran olemassaolosta muistuttaa jatkuvasti.. vapaaehtosesti ja sanomatta ei vie, varmaan sama eessä parin vuoden päästä.
Sit saa koira uuden kodin!