Lue keskustelun säännöt.
voiko kummieuden irtisanoa?
01.04.2011 |
Meidän vanhimman lapsen kummit eivät ole juurikaan muistaneet poikaa... muutaman ensimmäisen vuoden aikana kävivät kylässä pari kertaa vuodessa (syntymäpäivillä ja ennen joulua). Nyt ovat jo useana vuonna vain lähettäneet syntymäpäiväkortin... Kerran poika kysyi että ketkä hänen toiset kummit edes ovat. Onneksi yksi pojan kummeista on todella ihana ja huomioi poikaa muulloinkin kuin syntymäpäivänä. Olen tätä asiaa kypsytellyt jo kauan mielessäni... Ei minulla näitä kummeja mitään vastaan ole, mutta eikö ole hieman typerää että kerran vuodessa tulee kortti. Poika tuskin edes muistaa minkä näköisiä kumminsa ovat. Enkä nyt todellakaan tarkoita että kummien pitäisi ostella lahjoja yms. minusta olisi tärkeämpää että edes pari kertaa vuodessa näkisivät poikaa... Ja on kyllä joka vuosi kutsuttu syntymäpäiville, mutta tänäkään vuonna eivät vastanneet viestiin vaan kortti tuli tänään postissa... Ihmettelen kovasti miksi edes alunperin suostuivat kummeiksi jos eivät kuitenkaan halua/ jaksa... Ja välimatka on niinkin huima kun 30km.
Olipas siinä vuodatusta, mutta asia vaivaa niin pakko kysyä.
Kommentit (12)
No onpa taas kummit... ovatko teille sukua vai kavereita vain? jos itse asuisin noin lähellä rakasta kummityttöäni haluaisin nähdä häntä väh. kerran pari kuussa! Nyt välimatkaa reilu 270 kilometriä mutta useamman kerran vuodessa tapaamme, pitkiäkin tapaamisia esim. mummolassa. Hän on veljentyttäreni että toki sukulaisuuskin vaikuttaa asiaan... Mutta joo, kummeutta ei voi tietääkseni pois ottaa. Uuden kummin voi saada ainakin siinä tapauksessa (lapsena), että kummi on kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olisivat suuttuneet/pettyneet johonkin. Mihin?
eli sen kanssa on vaan elettävä. uusia kummeja toki saa ottaa lisää..
ikäväähän tuo on, mutta onneksi sentään joku kummeista pitää yhteyttä. meillä on vähän samanlainentilanne: tyttäremme täyttää vasta kaksi ja kummitäti ei ole ristiäisten jälkeen nähnyt tai pitänyt mitään yhteyttä kuin kerran. sen oman valinnan kanssa vaan on elettävä ja joillekin se kummeus ei merkitse mitään..
Meinasitko teatraalisesti lähettää ihan kirjallisen irtisanomisilmoituksen vai mitä olit ajatellut? Ehkä heille voisi ihan vaan soittaa ja sanoa, että olisi kiva nähdä teitä pitkästä aikaa, ja lapsikin haluaisi nähdä kummejaan. Ei siitä nyt sen isompaa ongelmaa tarvitse tehdä. Mielestäni on ihan tavallista, että joitain ihmisiä tulee vuosien varrella nähtyä yhä harvemmin, eikä kummius nyt kuitenkaan loppujen lopuksi ole niin haudanvakava elämantehtävä että sen vuoksi täytyisi pitää tiiviisti yhteyttä jos ihmiset ei muuten ole (enää) läheisiä. Eiköhän tässä ole kuitenkin kyse teidän aikuisten keskisestä suhteesta eikä siitä että kummit olisivat nimenomaisesti hylänneet kummilapsensa.
Meillä sama juttu. Pojallamme on kahdet kummit, joista toisen pariskunnan kanssa olemme tekemisissä viikottain mm. käymme perheiden kesken yhdessä syömässä, järkestämme illanviettoja ja käymme lasten kanssa uimassa, vietämme vaput ja uudet vuodet yhdessä sekä muuta kivaa. Ja jouluna sekä synttäreinä toki lapsia muistetaan. Mekään mieheni kanssa emme ole missään tapauksessa lahjojen perässä vaan haluaisimme että pojalla säilyisi yhteys myös toisiin kummivanhempiin. Välimatkaa molempiin kummivanhempiin on saman verran eli hyvä jos 20km. Kuitenkin lukuisista pyynnöistämme, ehdotuksistamme ja kutsuistamme huolimatta emme tunnu enää saavan yhteyttä tähän toiseen pariskuntaan. Heille ei koskaan sovi nähdä ehdottaminamme päivinä tai viikonloppuina, mutta heiltä ei myöskään tule vastaehdotuksia. Poikamme ei enää edes muista, että hänellä on myös toiset kummivanhemmat, joten eipä osaa heitä kaivatakaan. Harmittaa vain tämä tilanne. Omat kummivanhempani unohtivat minut kun olin tuskin täyttänyt vuottakaan. En haluaisi samaa kohtaloa omalle lapselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossa kummitäti harrasti seksiä lapsen isän kanssa. Teidän tapauksessa ei siis ihan olla kummi from hell -tasolla. Yhteydenpito puolin ja toisin loppui tässä tapauksessa.
Kummilapsemme asuu kaukana, mutta vierailemme paikkakunnalla vuosittain. Koitan aina sopia tapaamista, mutta koskaan ei sovi (yks vuosi piti siivota...). Eivät itse ota yhteyttä, joskus tulee vastaus meiliin ja lapsen pituus ja paino kun kysyn kuulumisia. Väkisinkin on siis etäännytty lapsen elämästä. Mielestäni kummisuhde ei voi olla ihan yksipuolinenkaan, niin että kummit muistavat merkkipvät ja lapsesta / perheestä ei kuulu koskaan mitään.
Mitä pienempi lapsi sitä enemmän merkitsee se, että vanhemmat tulee toimeen keskenään ja haluaa nähdä toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne ei muuttuisi nykyisestä, mutta pahoittaisit kummien mielen.
Kannattaisko siis?
Ja toisekseen, ei voi irtisanoa, ei kumpikaan osapuoli.
KÄYTÄNNÖSSÄ VOI- ELI EI OLE YHTEYDESSÄ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uusia kummeja toki saa ottaa lisää..
Kummeja voi lisätä vain poikkeustapauksissa. Esim. kummit kuollu tai lapsi adoptoidaan. Ihan sillä perusteella ei taida saada, että kummi lopettaa yhteydenpidon. Ellei sitten syynä ole, että on muuttanut kauas, kauas ulkomaille.
Kotiseurakunnan kirkkoherra (en oo ihan varma) taitaa tämän luvan antaa ja riippunee siitä kirkkoherrasta miten helposti lupa irtoaa
Siis meidän aikuistenkaan väleissä ei ole mitään sanomista. Tämä toinen näistä kummeista o nminun serkku. Yritin aluksi (ja myöhemminkin) pitää yhteyttä ja pyytää käymään, mutta ei juurikaan tulleet. Viime kesänä pyysimme heidän poikaansa meidän mökille leikkimään meidän pojan kanssa (ikäeros n.1 vuosi), mutta ei käynyt... Ja mökille olisi vielä lyhyempi heidän kotoa....
En tietenkään haluja pahoittaa heidän mieltä, mutta ei heilläkään ole oikeutta pahoittaa kummipoikansa mieltä! Tänäänkin poika oli silminnähtävissä pettynyt kun kortti tuli postissa, eikä kummit taaskaan tulleet.... :(
Ja tämä kummi joka pitää kovastikin yhteyttä kummipoikaansa on siskoni ja hänet on lisätty kummiksi n. 5 vuotta sitten. Ei minusta kyllä mikään poikkeus tapaus... Siskoni oli vielä alle 15 eikä käynyt rippikoulua kun poikamme kastettiin ja siksi ei tällöin voinut olla "virallisesti" kummi. Kuitenkin aina olemme hänestä puhuneet kummina koska halusimme hänet kummiksi alusta lähtien. Meillä ainakin riitti käynti seurakuntatoimistossa ja papereiden täyttö.
se on voi voi