YO-kirjoitusten keskellä

täällä hihkuu yksi ylpeä äiti! Olen niin sydän onnesta mykkyrällä poikani puolesta, joka kirjoitti nyt reaalin (lukion tokalla) ja se lähti lautakuntaan vahvana E:nä, kaksi pistettä vaille ällän.



Olen niin ylpeä pojasta, olen niin iloinen vanhempana olosta kaiken sujumisesta yhteistuumin! Hän muutti 16-vuotiaana lukion takia 700km:n päähän kotoa ja asettui asumaan yksin. Lomat on menneet kotona ja kannustus hoitunut puhelimitse siinä välissä.



Onko muita lukioikäisten vanhempia, kuinka sujuu?!