käykö teillä äideillä yökylässä lapsettomia kavereita?

kyllä me on ihan hyvin ehditty seurustelemaan, en näe mikä ongelma tuossa on

En ymmärrä sinun ongelmaa, kai nyt samalla ehdit jutustella, kun lapsia hoidat. Ei ne vaadi 100% huomiota koko aikaa. Olisin iloinen, jos ystävä haluaisi tulla meille yökylään, vähän vaihtelua arkeen.

kun erosi miehestään ja oli tämän johdosta asunnoton :) Että yökylään, tottakai!

(tai nyt raskaana) ja olen ollut lapsellisilla ystävilläni yökylässä. En ole nähnyt siinä ongelmaa. Lapselliset ystäväni ovat jopa pyytäneet minua yökylään. Heillä on ihan hyvin lapsiperheen rutiinit hoituneet, vaikka mä olen ollutkin paikalla. Toki olen myös auttanut lasten kanssa, kun ovat tuttuja.

Mihin teillä mahtuuu yövieraat nukkumaan? Ystäväni tarvitsi kerran apua ja tuli meille yökylään. Hän joutui nukkumaan sohvalla, koska meillä ei ole vieraspatjaa/sänkyä. Annoin oman peittoni ja tyynyni, nukuin itse ilman tyynyä ja käytimme miehen kanssa yhdessä hänen peittoaan.

on aina käynyt. Lapsettomia ja lapsellisia, lasten kanssa ja ilman.

Meillä on aina ollut vuodesohva ja varapeitot ja tyynyt olemassa. Nykyisin nukkumapaikkoja vaikka 10 ihmiselle ja varmaan löytyis peitot/makuupussit ja tyynytkin.

Kyllä meidän arkeen sopii vieraita vaikka meillä onkin 4 lasta. Siinähän ne menee ja yhdessä tehdään asioita.Oikein mukavaa.

Että ei enää ole aikaa ystäville? Surullista. Hyvää se niille lapsillekin tekee nähdä välillä vieraita kasvoja.

se on kivaa, tosin melkein kaikilla on lapsia. Paremmin tulee lämpimät suhteet sisaruksien perheisiin, kun voi pitkälle iltaa turista juttuja. Voin kaikkien siskojeni ja veljenikin luona käydä itse vaikka jääkaapilla, ei mulle tarvi erityistä seuraa pitää.



Jotenkin olemme onnistuneet valloittamaan tämän maan muuttamalla jokainen johonkin eri maan kolkkaan asumaan ja matkat on pitkät. Ja siten meillekin saa tulla tädit ym. yökylään. Ovatpa teinitkin tulleet joskus keskenään lomaa viettämään pk-seudulle ja olleet meillä yökylässä. Huonekalut on oikein hankittu ajatellen yöpaikkojenkin järjestämistä. :)



Vaikeinta tämä on ollut veljen vaimolle, mutta hyvin on alkanut hänkin sopeutua. En tiedä paljonko kiristelee hampaitaan sitten miehelleen takanapäin.

Meillä käy sekä lapsellisia että lapsettomia yökyläilijöitä, lapselliset niin lapsineen kuin ilmankin. Meillä käy myös yökyläilijöitä, joilla omat lapset ovat jo aikuisia.



Kyllä mä olen ehtinyt ystävieni kanssa juttelemaan, vaikka lapsia hyörii kolme jaloissa. Ystävistä on sitä paitsi apuakin, kun he leikittävät lapsia ja ihastelevat piirustuksia ja niin edelleen, ja mä saan käydä yksin vessassa, istua kahvikuppia juomaan ja laittaa ruokaa rauhassa. Lapset ovat vieraskoreita eivätkä vieraiden nähden vedä pahimpia raivokohtauksiaan, ja nämä ovat hyviä ja helppoja tilaisuuksia antaa lasten harjoitella mm. odottamaan omaa puheenvuoroaan, kun luontevasti tulee tilaisuuksia, joissa voi ja joutuu sanomaan lapselle, että "odota hetki, äidillä on Maijan kanssa juttu kesken, mutta ihan kohta saat sanoa oman asiasi".



Mulle tekee hyvää kyläilijät, tulee katsottua kotia sillä silmällä että siivoaakin joskus, en mökkihöperöidy täysin enkä riepota lapsiani jatkuvasti ympäri kaupunkia pelkästään siksi, että minä meinaan tulla hulluksi kotona ollessa, vaan lapset saavat olla kotonakin joskus. Lisäksi lapsettomat vieraat ovat sanoneet, että heistä on hyvä nähdä vähän lähempää sitä lapsiperheen arkea (vaikka sitten sitä vähän vieraskoreaakin), koska sitä on helpompi ymmärtää sitten.



Ja sitä paitsi, mulla on myös lasten isä, joka useimmiten on myös läsnä vähintään ilta-aikaan, eli n. klo 18 eteenpäin. Niinpä voin hyvin vaikka lähteä kyläilevän kaverini kanssa iltalenkille ja jättää mieheni ja lasten isän laittamaan lapsensa yöpuulle.

Juuri viikonloppuna oli lapseton ystäväni meillä yötä, vaikka välimatkaa on alle 10km :D



Hyvin ehtii jutella ja seurustella.

se on.



Meillä kävi yhdessä välissä lapseton kaveri ja oli kyllä rasittavaa. Hänen mielestä lapset olisi pitänyt survoa lastenhuoneeseen kolmestaan pois tieltä (4v.2v ja vauva). Valitti, että lapset häiritsee kun hän tuli kerrankin yökylään.



Toinen taas oli kuin kotonaan ja peuhasikin lasten kanssa kun tein ruokaa. Kaikki meni tosi kivasti.



Eli se kyllä riippuu siitä kaverista, millainen hän on.

riippuu siitä kaverista, että millainen hän on. Minulla on pari lapsetonta kaveria, jotka ei siedä yhtään meteliä ja olettaa, että vieras saa lapsiperheessä samalla tavalla huomiota kuin mitä on ennen lapsia saanut, ja ärtyy kun puhe jatkuvasti keskeytyy esimerkiksi vauvan hoitamisen vuoksi. Häntä en mielellään ota yökylään koska tuntuu että siinä on yksi kiukutteleva muksu vaan lisää, enkä mä jaksa valvoa puoliyötä viinilasin ääressä juttelemassa, koska en saa univelkoja nukuttua pois kuten lapsettomana.



Toinen on ihan yhtä kova kontrolloimaan, mut sillä tavalla järkevä, että tajuaa millaisia lapset on, ja hän ottaa heidätkin huomioon. Mä tiedän että hän valittaa tosi mielellään kaikista lapsellisista kavereistaan ja heidän onnettomista kasvatustaidoistana, mut hän on muuten niin hyvä tyyppi, ettei mua haittaa. Hän on aina tervetullut, pitemmäksikin aikaa.