Olen niin VÄSYNYT!!!

Lapset eivät voi olla ainakaan pieniä. Et ole ilmeisesti myöskään työssä? Menisit lääkäriin.

Nukun n. 16/vrk.

16 tuntia? No siinähän se syy sitten tuli. Nukut liikaa. Aiheuttaa mm. väsymystä.

En jaksa mitään. Uni ei tuo lepoa. Koko ajan vaan väsyttäääääää. Lasten kanssa on vaikea olla kun silmät ei meinaa pysyä auki. Tulee huudettua. On helvetin raskasta laittaa ruokaa. Koti on helvetillisessä kunnossa kun EN JAKSA. En ole masentunut vaan tää väsymys on jotenkin fyysistä. Mistä apua? Olisiko tähän lääkitystä? Mikä helvetti mulla on? Ja taas makaamaan... (ainoa hetki vuorokaudesta kun EN ole väsynyt on yöllä kahdentoista ja kolmen välillä. Nukun n. 16/vrk.

aiheuttavat väsymystä, esim. Sjögrenin syndrooma. Näihin molempiin on olemassa lääkitys. Käy ihmeessä lääkärin juttusilla. Merkitse ihan paperille esim. kuinka paljon olet nukkunut viimeisen kahden viikon aikana ja myös muut oireet, jos sellaisia on. Lääkärissä osa oireista helposti unohtuu sanomatta.

Jaksamista.

Nukun yöt ja kun lapset ovat koulussa, uni tulee silloinkin. Yritän olla väkisin nukkumatta mutta jossain vaheessa on vain pakko mennä lepäämään. En jaksa tehdä mitään. Mies tekee ruoan ja siivoaa kun tulee töistä. En haluaisi olla tällainen. En vaan pysy hereillä enkä jaksa mitään. Postinhakukin on joinakin päivinä liikaa. Sen minkä en nuku, olen usein netissä tai lueskelen jotain.

lapsia tosin vain yksi 1v ja olen raskaana. Joka päivä huono omatunto soimaa, kun tuntuu etten jaksa lapseni kanssa niin paljoa kuin ennen eikä kotikaan ole enää siisti, hoidan vain "pakolliset" hommat, lapsi vaatii todella paljon huomiota juuri minulta. Toivon, että tilanne helpottaisi, kun puolivälissä on jo, kun edellisessä raskaudessa sitä oli vain ihan alussa :/

vaan tää tulkittiin masennukseksi, sain masennuslääkereseptin. Eikä ne ole auttaneet mitään.



Myöhemmin kävin uudestaan ja pyysin lähetteitä verikokeisiin: katsottiin pieni verenkuva, sokerit, kilpirauhasarvot, senkka, keliakia eikä missään ollut mitään vikaa.



Myös muisti pätkii ja liikunnasta seuraa päiviä kestäviä kiputiloja.

Nukun yöt ja kun lapset ovat koulussa, uni tulee silloinkin. Yritän olla väkisin nukkumatta mutta jossain vaheessa on vain pakko mennä lepäämään. En jaksa tehdä mitään. Mies tekee ruoan ja siivoaa kun tulee töistä. En haluaisi olla tällainen. En vaan pysy hereillä enkä jaksa mitään. Postinhakukin on joinakin päivinä liikaa. Sen minkä en nuku, olen usein netissä tai lueskelen jotain.

et esim. masentunut ole. On monia sairauksia, jotka aiheuttavat juuri tuollaista ylitsepääsemätöntä väsymystä, joka ei lähde nukkumalla, itse tiedän nuo kaksi yllämainitsemaani. Alustavasti selviävät verikokeilla ja sitten lisää kokeita, jos noista ei tärppää. Heti huomenna varaat ajan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Krooninen_v%C3%A4symysoireyhtym%C3%A4

reumafaktori ja erikseen Sjögren -vasta-aineet. Tuo liikunnanjälkeinen kipukin sopisi sjögreniin.



t. 4 ja 9, sjögreniläinen

pitää pyytää vaikka googlaamalla huomasin ettei muut oireet sovi kuin ehkä tuo kuivasilmäisyys.



On raivostuttavaa, että ihmiset leimataan luulosairaiksi tai masentuineiksi ja itse pitäisi suunnilleen tietää mitkä taudit aiheuttavat väsymystä, jotta osaisi vaatia testejä. Muuten ei saa hoitoa kuin kovaan ääneen vaatimalla. Kait tällainen työtön ei sellaista ansaitse. Mutta työtön olen kun en jaksa hakea töitäkään.



Tuo väsymysoireyhtymä kuulostaa kyllä hyvin tutulta...mutta eikös siihenkin suhtauduta niin, että se on potilaan omaa laiskuutta. Esim. maksettua sairaslomaa turha yrittää saada. Tai eläkettä.

täysin ap:n kuvailua.



Mielialalääke minullekin on määrätty kun mitään syytä väsymykselle ei kattavista tutkimuksista huolimatta ole löytynyt. Elämä menee ihan zombiena: olen jatkuvasti kuolemanväsynyt. Käyn töissä, kotona en jaksa mitään vaan arjen pyöritys on täysin miehen (ja lasten) harteilla.

Muistihäiriöt ovat suorastaan pelottavia.



Itse olen lukenut kaiken mahdollisen tuosta väsymysoireyhtymästä ja voi kai tämä olla sitäkin. Se ei vain kelpaa sairasloman syyksi (KELA ei sellaisen olemassaoloa edes tunnusta) enkä kyllä ole vielä törmännyt lääkäriinkään, joka suhtautuisi siihen muuten kuin huvittuneesti kulmiaan kohotellen.



Itselläni tämä h-tti on kestänyt ainakin kuusi vuotta eikä loppua näy.

voin ymmärtää mikä helvetti sinulla on kun käyt töissäkin. Itseäni työttömyys on "piristänyt" sen verran että pystyn olemaan pari tuntia päivässä äiti lapsilleni. Kun olin töissä, olin niin kuolemanväsynyt että nukuin lähes kaiken muun ajan mnkä en ollut töissä, tai ainakin lepäsin sängyssä.



Mikähän meille olisi avuksi.

tai voi myös olla, ettei B 12 vitamiini imeydy. Kun vatsan peitteet ovat kadonneet tai vaurioituneet (helicobakteeri, autoimmuunisairaus tms), B 12 vitamiini ei imeydy ja silloin väsyttää KOKO ajan. Käyppä lääkärissä.

on sama homma. Olen käynyt monella lääkärillä väsymyksen takia, mutta onnettomuudekseni mulla on diagnosoitu masennus, joten totta kai kaiken voi laittaa sen tai masennuslääkkeiden piikkiin, vaikka itse tietää, että syy on fyysinen. Masennusväsymys on henkistä ja siten erilaista, silloin piristyy, jos tapahtuu jotakin piristävää. Tosiaan itte saa selvittää kaikki mahdolliset diagnoosit, B12- vitamiinin puutteet, kilpirauhaset, keliakiat jne ja ehdottaa niitä lekureille. Yksityinen tietty ottaa mitä tahansa testejä jos vaan maksaa mutta aika kalliiksi se tulee.

miehellä on ja ennen lääkitystä väsytti koko ajan.

Mikähän meille olisi avuksi.

Minulle on tosiaan tehty kaikki mahdolliset testit, osa moneenkin kertaan tässä vuosien varrella. Nyt olen jotenkin "alistunut" siihen, että minun elämäni nyt vain on tätä: usvaista olemista. Minkään tekijäksi minusta ei tosiaan ole (työn ohella - sielläkin olen saanut uudelleensijoituksen kun en omaan hommaani enää kyennyt).

Mieheltä tämä on vaatinut järjettömän paljon ja toki lapset ovat joutuneet kantamaan omista asioistaan huolta liiankin kanssa. Toistaiseksi on kuitenkin vielä perhe kasassa.

Kaikkein tuskallisinta on ajatella sitä, millainen olin silloin joskus vuosia sitten. Minulla oli huikea muisti, olin energinen, harrastin, jaksoin laittaa kotia ja puuhata lasten kanssa. Nyt olen kuin katoava varjo tuosta.

Tiedän monen pitävän itseäni vain patalaiskana. Aivan sama sinänsä; itse tunnen itseni ja tiedän myös, että jokin syy tähän on vaikkei sitä ole pystytty löytämään. Penenä toivona ajattelen, että jos kyse on tuosta väsymysoireyhtymästä, se saattaa ykskaks helpottaa ihan itsestään. Sitä odotellessa.

Yritä jaksaa, ap, vaatia itsellesi kaikki asiaankuuluvat tutkimukset, jos vaikka pääsisit vähemmällä tai saisit edes olollesi nimen. Lämpimiä ajatuksia sinulle!

-13-

Annettaisiinko sinulle esim. modafiniiliä tai ritalineja? Olen itse harkinnut tätä samaa, että kehtaisinko pyytää.



Voimia!!!



ap

vasta-aineet vaikka aluksi. Esim. sjögrenissä ei toki potilaalla ole kaikkia sairauteen kuuluvia oireita, jollakin enemmän, jollakin vähemmän. Kaikkein merkittävin oire on juuri väsymys, vaikka yleensä artikkeleissa ei sitä korosteta, vaan kuivia limakalvoja lähinnä.



Itse nukuin 12 tunnin yöunia, ja silti olin väsynyt, aikaisemmin menin nukkumaan, kuin ala-asteikäiset koululaiset.

Tiedän, ettei ole helppoa mennä lääkäriin uudestaan ja uudestaan. Monta luulotauti -diagnoosia ehdin minäkin saada, puolitoista vuotta kesti kaikkiaan ja omat rahatkin jo uhkasivat loppua.



Koittakaa nyt jaksaa vaatia tutkimuksia, kukaan ei tee sitä puolestanne. Tiedän, kuinka karmaisevaa on olla jatkuvasti "poissa pelistä".

Ja muistakaa, pelkkä reumafaktorikoe ei näytä sidekudosreumojen vasta-aineita eli saattaa olla normaali reumafaktoriarvo. Vasta-aineet on katsottava jokaisesta erikseen tai reumatologin vastaanotolla tehtävä oireenmukainen diagnoosi.



Tsemppiä



t. se sjögreniläinen

pitää vaatia noita sidekudoshommia lääkäriltä, nyt kun googlasin niin osassa oli sellaisia jotka sopivat muhun hyvinkin.

pitää vaatia noita sidekudoshommia lääkäriltä, nyt kun googlasin niin osassa oli sellaisia jotka sopivat muhun hyvinkin.