Onko minulla velvollisuus hoitaa kaverin lapsia?

Kamppailen asian kanssa omassa mielessäni. Kaveri on yksinhuoltaja, joka tekee keikkahommaa. Työn teko on sen varassa, että joku lähipiiristä / tukiverkostosta hoitaa pienempää lapsista, jolle ei ole haettu hoitopaikkaa (2v.). Isommalla on hoitopaikka. Itse olen työssäkäyvä, mutta työaikani ovat sellaiset, että on myös vapaata viikolla ja esim. päivisin. Itselläni on kaksi lasta, koululaisia, joilla on iltapäivähoitopaikat ym. Olen saanut omat lapseni aika lyhyin väliajoin ja pikkulapsivuodet olivat raskaita. Nyt vihdoin omat lapseni ovat niin isoja, että heitä ei tarvitse koko ajan hoitaa ja vahtia. Elän silti jatkuvassa aikapulassa. Ystäväni pyytää aika-ajoin lastenhoitoapua. Spontaani reaktioni on joka kerta omassa mielessäni "voi ei".. Tulee ristiriitainen olo: toisaalta pitää auttaa kaveria hädässä. Mutta toisaalta, minulla on riittävästi tekemistä omassa perheessä ja työssäni. Kyse ei ole varsinaisista hätätapauksista, vaan siitä, että kaverin pitäisi tehdä töitä, jotta saa vuokransa maksettua. Joka kerta, kun lupaan hoitaa, stressaannun jo pelkästä ajatuksesta. Kaverin lapsi ja omani eivät oikein tule toimeen keskenään. Toisaalta, aina, kun kieltäydyn jonkun asian varjolla, poden huonoa omaatuntoa. Mitä mieltä olette? Miten paljon ystävyys ja inhimillisyys velvoittaa? Pitääkö minun hoitaa kaverin lapsia? Vai pitäisikö hänen hankkia lapsilleen sellaiset hoitopaikat, että työnteko onnistuu ilman kavereiden ym. apua?