Lue keskustelun säännöt.
2-vuotiaani "oma sana", aika paha :DD
30.12.2010 |
Annan lapsilleni d-vitamiinia, ja 2-vuotias ei osaa sanoa sitä, joten sanoo että haluaa "diapamia" (!)
Meistä ei kukaan käytä diapameja, eikä meillä ole edes puhuttu niistä, mutta tuo lapsen sanoma "d-vitamiini" kuulostaa kaikkien korvaan täsmälleen siltä kun pyytäisi diapamia!
Itseä vähän hävetää, viimeksi tänään kaupassa lapsi istui kärryssä ja ravintolisähyllyn luona karjaisi kovaan ääneen "äiti, anna diapamia!"
En tiennyt olisinko nauranut vai hävennyt silmät päästäni ihmisten ajatuksia arvaillessa :D
Kommentit (5)
Mun poika huuteli pienenä "kapakkaan". en muista, mitä se oli suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joista jää hetkessä riippuvaiseksi.
Minä olisin kyllä varmaan nauranut makeasti kuullessani tuon...arvaisin, että meni vähän vikaan tuo pyyntö. Omani huusi kaupassa, että haluaa vittua!!! Hän halusi velliä ja meni vähän pieleen. Toinen lapsistani nimittää kaikkea kakaksi. Hän osoittaa kaupassa kerran kaupassa vanhempaa rouvaa ja kovalla äänellä:"kakka, ätä kakka!". Lapset ovat aika hauskoja.
ja eilen sitten hoki pip pip pip. Sanoin lapselle että sano pippeli, ja nyt tuo sitten muistaa sen ja yrittänyt sanoa. Toistaiseksi on sanonut vain "piipei" mutta jos tosiaan oppii ekana sananaan sanomaan pippeli niin voi kyllä olla pokassa pitelemistä.:D
miten kukaan ei kuitenkaan halua uskoa totuutta, jos alat selittelemään. :D