Lue keskustelun säännöt.
Olenko mennyt ihan sekaisin hormoneista vai onko tämä todellista?
29.12.2010 |
Olen ihan hullun rakastunut mieheen jonka kanssa olen ollut yhdessä nyt 1,5 vuotta. Haluaisin olla hänessä kiinni 24/7 ja minusta on tullut oikein pesänrakentaja ja pehmonainen. Uelmoin meidän yhteisestä vauvasta ja mies on myös siitä mielissään:) Haaveeni ulkomaille muuttamisesta ja uran rakentamisesta tuntuvat kaukaisille... voisin hylätä ne kaikki ja pistää meidän oman pikku-perheen pystyyn! Haluaisin lykkiä vaunuja laulaa tuutulauluja vauvelille.
Onko hormonit pehmentäneet pääni? Ovatko nämä minun omia ajatuksiani vai ohjaako biologiset vietit minua? En ole koskaan ollut mikään koti-ihminen ja vielä vähemmän lapsi-ihminen. Uskaltaako näihin tunteisiin luottaa vai putoanko kohta kovaa ja korkealta?
Kommentit (2)
Juu vauvakuumeelta tämä vaikuttaa minustakin, mutta uskaltaako tähän tunteeseen luottaa? Jos nyt annan mennä niin tuleeko katumus kun järki palaa päähän? (Niin ja palaako järki päähän?)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse aloin potea samanmoisia tuntemuksia noin vuosi sitten vaikkakin mieheni kanssa olen ollut nyt kahdeksan vuotta...nyt on esikoinen tuloillaan ja nuo tuutilullaa tuntemukset ovat vain pahentuneet..ei sillä että se olisi jotenkin paha asia vaan oikeastaan aika ihanaa.. :D