Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko naiset yleensä hyvin epäkypsiä alle 30/35v vai mistä johtuu,

Vierailija
04.01.2011 |

kun monet sanovat "kypsemmän iän äitiyden" hyväksi puoleksi sen, että nauttii lähes joka hetkestä, malttaa hoitaa lasta kaikessa rauhassa ja nauttii kiireettömästä arjesta, jokaisesta kehitysaskeleesta jne jne..



Sain esikoiseni 23-vuotiaana ja hoidin häntä kotona 3 vuotta. Hurahdin jo tuolloin äitiyteen, käytiin muskareissa ja kerhoissa, nautin oikeasti kotona olosta, hoidin kotia ja onnistuin siinä hyvin. "Omaa aikaa" minulla oli pari kertaa vuodessa, jos koiran ulkoiluttamista ei lasketa (tämä ei ole mikään ideaali, omaa aikaa olisi saanut olla enemmänkin.. mutta en siis todellakaan juossut ryyppäämässä tms..). Olin vauvakuumeillut jo vuosia siitä huolimatta että olin nuori.



Nyt kolmas lapsi kuopus on 6kk ja minulla on ikää 32v. En ole juuri erilainen äitinä kuin 9 vuotta sitten. Okei, toki kokemus on tuonut sen, etten enää stressaa jokaisesta asiasta niin paljoa (esikoisen kohdalla pelkäsin vähän kaikkea, stressasin ja tunsin syyllisyyttä herkemmin turhasta).



Onko sitten suurin osa naisista jotenkin "epäkypsiä" kun eivät pysty ns. hyvään äitiyteen ennen kuin vasta vanhemmalla iällä? Oletuksena tuntuu olevan, että nuoremmat äidit eivät osaa nauttia äitinä olosta, "kiirehtivät" oman elämän pariin jne..

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
04.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni on uraäiti joka lykkää lapsen mahdollisimman nopeasti hoitoon alle vuoden iässä-(Rahaa näillä äideillä olisi olla kotona mutta valittavat sosiaalisten suhteiden puutetta jonka vuoksi"hylkävät" lapsen tarhaan.Siiten 50v päivitellään kun oma lapsi ei jaa elämäänsä äidin kanssa että mikä vikana..

Vierailija
2/6 |
04.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

oma äitini "malttoi" olla kotiäitinä koko ikänsä, kun ei ollut työpaikkaa eikä koulutusta. Jos elämän sisällöksi riittää jumppa kerran viikossa, niin mikäs siinä on kotona kökkiessä. Toiset myös tykkää ruuanlaitosta ja siivoamisesta enemmän kuin toiset. Itse kaipaan myös älyllisiä haasteita, joita työelämä tarjoaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
04.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään suurin osa perustaa perheen vasta lähempänä kolmeakymppiä. Kyllähän lapset kasvattavat vanhempiaan, joten ehkäpä kehitys tapahtuu lasten myötä iästä riippumatta. Tietysti on heitä, jotka eivät kasva kunnola äitiyteen ikinä, oli sitten minkä ikäinen tahansa.



Sain esikoiseni karvan alle 25-vuotiaana, äitiys on upea asia!

Vierailija
4/6 |
04.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kypsä ja hyvä äiti tän yhden mielestä? Kukahan tätä yhteiskuntaa pitää kohta pystyssä jos kaikki äidit jää makaamaan kotiin vuosikausiks? No onhan se helppo ratkaisu. Mun mielestä superäitejä on ne jotka hoitaa lapsen lisäks työtkin kunnialla ja on silti onnellisia ja jaksavia. Pitääkö lapsen kanssa todella olla 24/7 että on kypsä, hyvä äiti? Eikö 15h päivässä riitä?

Vierailija
5/6 |
04.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

juuri siitä iästä jossa ovat itse sattuneet saamaan lapsia.

Vierailija
6/6 |
04.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos ei ole tuohon ikään mennessä ymmärtänyt että ihmiset haluavat eri asioita :) Ja aina mainitaan tuo baareissa juokseminen, se ei ole todellakaan mikään "pääsyy" siihen että lasten tekemistä lykätään.



Minä ole aina tiennyt etten halua lapsia nuorena, ja muutenkaan lapset eivät ole olleet mitään "vauvakuumeilun" seurauksia. Kaikille ei tule mitään vauvakuumetta, vaan tulee "vain" tunne että nyt olisi lasten aika, ei mitään vaaleanpunaisia vauvahaaveita ennen sitä. (VAIKKA lasten saaminen tietenkin on se paras asia maailmassa...! Mutta ihmiset suhtautuvat tuohonkin eri tavalla, joku hurahtaa vaaleanpunaiseen haaveiluun enemmän kuin toinen jne.)



Oli vaan niin paljon asioita mitä halusin tehdä ja kokea, ja olen onnellinen että miehenkin kanssa tutustuimme kunnolla (mikä minulle tarkoittaa useaa vuotta, meillä se oli 7-vuotta ennen lasten tekemisen aloittamista, mutta vähintään n. 3-vuotta)



Minä voin suoraan sanoa, etten halunnut "aikuistua" liian nuorena, tahdoin olla ja mennä fiiliksen mukaan (millä en tarkoita niitä baareja!) ilman sitoumuksia. Oli hienoja hetkiä kun päätimme lähteä spontaanisti opiskelijakaveri-porukalla Italiaan, 2-3viikkoa hanttihommia mitä vain sai ja armotonta rahankeräystä mielettömän ihanat ja ikimuistoiset 8 päivää! ;) Ei olisi onnistunut vauva kainalossa...



Opin tuntemaan itseäni, ja koska sain elää ja olla huoleton monta vuotta (tietenkin hoidin opinnot ja tein töitä) niin nyt osaa antaa 110% lapsille. Ja odotan innolla sitä aikaa kun voimme perheenä tehdä pidempiä matkoja kauemmas, moni kokemus on erilainen kun pääsee seuramaan niitä lasten kanssa :)



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi kahdeksan