Käytätkö "me"-muotoa kun puhut lapsestasi?

Kuitenkin tyyliin meidän Emma syö jo bataattimössöä. Meidän lapset..., meidän pojat... jne.

Ei ollenkaan ääliömäiseltä. Itse en ole varmaan koskaan puhunut noin, mutta ei minua yhtään häiritsisi jos joku niin puhuisi. Äiti, joka sanoo noin, rakastaa varmaan hurjasti lastaan. Sinä taas kuulostat todella perusnegatiiviselta ihmiseltä, joka et varmaan osaa rakastaa ketään.

Ei ollenkaan ääliömäiseltä. Itse en ole varmaan koskaan puhunut noin, mutta ei minua yhtään häiritsisi jos joku niin puhuisi. Äiti, joka sanoo noin, rakastaa varmaan hurjasti lastaan. Sinä taas kuulostat todella perusnegatiiviselta ihmiseltä, joka et varmaan osaa rakastaa ketään.

Mistä muista asioista näkee, että äiti rakastaa hurjasti lastaan ja mistä taas sen, ettei rakasta ketään?

"me kakattiin tänään pottaan" Ai äiti kans? Miks et käytä pyttyä?

heh, joo mulla kans särähtää pahasti korvaan kun ystävän perhe (yksilapsinen) sekä isä äiti aina puhuvat lapsestaan just tuollain :me osataan jo sitä ja tätä, meillä sitä omaa tahtoa löytyy jne. Ihan kivoja ihmisiä ovat muuten, mutta pikkuhiljaa ei jaksais enää kuunnella koko ajan sitä lapseen keskittyvää puhetta, kun olis kiva jutella ihan aikuisten juttujakin. Ja minulla itellä on myös lapsi, mutta ei hänen tarvitse olla aina keskustelujen pääaihe.

mutta niitä kyllä tunnen jotka sanovat että "meillä käytetään housuvaippoja". Minusta se ei kuulosta kovin tyhmältä, sen voi ikään kuin tulkita että heidän taloudessaan on tapana ostaa housuvaippoja ja pukea niitä lapselle, siis sekä hän itse että hänen miehensä tekevät niin.