Jaahas, varasin sit tänään ajan psykiatrille...
Jännittää pirusti mennä sinne. Mä olen perusterve 35- vuotias uraäiti ja aina ollut onnellinen. Nyt viimeiset 3 viikkoa pinna hirveä kireällä, herään aamuyöstä kolmen maissa ja koko ajan itkettää... Eikä mitään syytä pitäis olla. Oonkohan tulossa hulluksi...? Onko täällä muita ketkä on käyneet psykiatrinen vastaanotolla? Mitä siellä tapahtuu?
Kommentit (13)
yhteensä 3 vuotta terapiassa masennuksen ja lapsuuden traumojen ja paniikkihäiriön vuoksi.
siellä tapahtuu sitä, että sinä puhut ja se toinen kuuntelee ja ohjailee puheen aihetta.
Psykiatri ei siis kysynyt mitään, mä en oma-aloitteisesti oikein osannut sanoa mitään, lääkäri näpräili tietokonetta ja sanoi sitten, että voin varata uuden ajan jonkin ajan päähän. Laskutti kuitenkin koko tunnista, vaikka olin paikalla reilun vartin.
En mennyt uudestaan. Lääkkeet söin ja reseptiä uusin ihan yleislääkärillä myöhemmin.
Itse myös 35-vuotias uraäiti ja samanlaisia oireita, olisiko sulla kaamosmasennusta, kuulostaa siltä. Etsi oireet netistä.
Niin ja voin varmuudella sanoa, että et ole tulossa hulluksi, elämä on tässä vaiheessa vaan niin älyttömän hektistä, että moni meistä joutuu turvautumaan psykiatriseen apuun.
Itse kävin juuri myös psykiatrilla paniikkihäiriön vuoksi ja harkitsen terapian aloittamista.
Tuloksena 33 pistettä eli vaikea masennus... Miten tällaista voi tapahtua mulle??? Toivottavasti saan hyvää lääkettä, jossa ei paljoa sivuvaikutuksia. Missään nimessä en voi sairauslomalle jäädä, töissä sellainen tilanne, että toukokuuhun asti pitää jaksaa. Onneks vielä jaksan siivota, laittaa ruokaa ja leikkiä lapsen kanssa mutta sen jälkeen olen totaalisesti loppu ja haluaisin vain nukkua... Hävettää kun toisilla on sairaita lapsia tai syöpä tms. ja mä vaan olen surullinen... Ainut hyvä asia on et paino pudonnut 5 kg kuukaudessa kun ruoka ei maistu.
Ap
on ollut tollasta 7 vuotta ja minäkin kysyn, miksi juuri minä.
haetaan syitä.
Minä tosin olin masennuksen takia psykiatrilla, mutta periaate nyt tosiaan on sama.
On yllättävän helpottavaa jutella asioista, vaikka vain ihan siitä, kuinka paljon vituttaa kun se kauppakassi hajosi matkalla =)
Siinä on usein hyvin samanlaiset oireet kuin depressiossa.
Ei tapahdu yhtään mitään sen kummempaa kuin normaalilla lääkärilläkään. Jolle ehkä sinäkin olisit voinut mennä, kun vaivasi eivät tuon kauempaa ole tuon vakavampina kestäneet.
Itse myös 35-vuotias uraäiti ja samanlaisia oireita, olisiko sulla kaamosmasennusta, kuulostaa siltä. Etsi oireet netistä. Niin ja voin varmuudella sanoa, että et ole tulossa hulluksi, elämä on tässä vaiheessa vaan niin älyttömän hektistä, että moni meistä joutuu turvautumaan psykiatriseen apuun. Itse kävin juuri myös psykiatrilla paniikkihäiriön vuoksi ja harkitsen terapian aloittamista.
elämästänne poistaa?
elämästänne poistaa?
turruttaa tunteita jolloin elämää on helpompi sietää.
mutta ulkopuolisen kanssa on helpottavaa jutella, koska moni asia aukeaa ihan eri tavalla.
Hienon päätöksen olet tehnyt, ap!
Joku tuossa ehdotti tk-lääkärille menemista, mutta mun mielestäni psykiatrian erikoislääkärillä on näihin asioihin paras tuntemus. Ajankin sain yksityiseltä tälle viikolle. Laitan sit raporttia kuin meni. Ap
No ei siellä "tapahdu" mitään sen kummempaa. Keskustelet lääkärin kanssa ja that`s it.