Lue keskustelun säännöt.
Valvon ja mietin...
10.01.2011 |
hajottaako perhe vai jatkaako tätä kulissia.
Mieheni on ollut monta vuotta henkisesti väkivaltainen ja meidän välillämme on käyty myös fyysistä välien selvittelyä.
Olen saanu mittani täyteen, mutta en osaa ottaa askelta mihinkään suuntaan, sen sijaan vaan valvon yökaudet ja syön kilokaupalla herkkuja...
Auttakaa joku mua!
Kommentit (7)
ihan rehellisesti, luuletko että on mahdollista muuttua paremmaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tartu suhteen korjaamiseen, enkä eroamiseen. En saa aikaiseksi mitään! Lamaannun kun ajattelenkin, että mun olisi tehtävä jokin suuri ratkaisu.
Rakkaus on kuollut, se on selvää, mutta voisiko se vielä löytyä, nyt kun mieheni on alkanut yrittää muuttua? Lapsia on useampi, enkä haluaisi heiltä rikkoa kotia...
Kuulostaa rankalta. Onko sulla ketään kelle jutella tilanteesta?
Mieti mistä lähtien miehesi käytös on muuttunut, mikä sen saattoi aiheuttaa. Onko siis esim. tapahtunut vuosia sitten jotain mistä se voisi johtua?
Tiedäkö onko käyttäynyt noin aiemmissa suhteissakin (jos sellaisia siis ollut)?
Älä alistu, kerro suoraan mitä ajattelet.
Tosin jossain vaiheessa lapset lähtevät ja jäät sitten miehesi kanssa kahden. Mitä teillä sitten on?
..kokeile edes..Jos tulisi niitä hyviä hetkiä..rukoilen puolestanne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hakekaa kaikki apu, pariterapia tms, mitä vain on saatavilla
Onko teillä enemmän huonoja hetkiä kuin hyviä hetkiä? Onko suhteenne suurimman osan ajasta huono, minkä kuvan viestistäsi saa, vai kuvastaako kirjoituksesi huonona hetkenä nousevia ajatuksiasi? Jos sinun on paha olla henkisesti väkivaltaisessa suhteessa niin mieti, olisiko ero niin huono ratkaisu sittenkään. Miten neuvoisit ystävääsi samassa tilanteessa? Muutos ei tapahdu itsestään, vaan siihen pitää tarttua. Ensin päätös ja sitten toiminta. Oli se sitten ero tai suhteen parantaminen. Jälkimmäiseen tarvitaan tahtoa ja osallistumista molemmilta.