Lue keskustelun säännöt.
En ruoki lasteni koulukavereita, pakko pitää tiukka linja!
18.08.2014 |
Iltapäivisin tänne meille tulee koululaisten kavereita. Olen sanonut että välipalaa saavat tehdä yhdessä kavereiden kanssa, siis voileivän, banaanin, mutta siinä se. Olen itse työttömänä ja rahat vähissä, joten kyllä kismittää kun aina on niitä kavereita, jotka haluaisivat syödä meillä myös lämpimän ruuan. Olen suoraan sanonut, että sen syömme vain oman perheen kesken. Teen hyvää, terveellistä ja edullista kotiruokaa, usein niin, että syömme samaa ruokaa muutaman päivän. Ruokamenot ovat ainoa asia, jossa voin todella säästää. Säästöä ei tule jos pöydässä syö muutkin kuin oma perhe. En halua olla tyly, mutta näköjään on pakko sanoa suoraan. Varsinkin kun tässä asiassa ei ole mitään vastavuoroista, omat lapseni syövät lämpimän ruuan aina kotona, eivätkä edes pyytäisi ruokaa toisten luona.
Kommentit (26)
Meillä 5 lasta ja jos jokaisen kaverit söisivät meillä niin eihän meillä muuhun jäisi raha enään ku kavereitten ruokkimiseen! Suurin osa kavereista asuu naapurustossa joten kotiin ei ole pitkä matka mennä syömään. Ja kyllä vanhempien pitäisi huolehtia lasten säännöllisistä ruoka-ajoista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kyllä pidetty se linja että pääsääntöisesti ei ruokita lasten kavereita kavereita koulun jälkeen. Ensinnäkään meille ei ole saanut tuoda kavereita suoraan kolusta kuin etukäteen ilmoittamalla, ennen kuin jompi kumpi vanhemmista on kotona. Ja muutenkin on noissa tilanteissa ohjeistettu että vieras käy ensin kotona syömässä ja tulee sitten sen jälkeen meille.
Lauma teinejähän syö muutamassa minuutissa jääkaapin tyhjäksi jos antaa niiden tehdä sen. Meillä kävi kerran niin ja tämän lapsen kohdalla piti sitten alkaa pitää kovaa linjaa kaverien tuomisen ja niiden syöttämisen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:12"]Meille on ruvennut kaveri valumaan jo aamupalallekin. Oikeasti ei huvittaisi ruokkia toisten lasta aamulla ja iltapäivällä ja illallakin, mutta kun ei sanominen mene perille. Jos sanon, että nyt meillä syödään, oliskohan teilläkin kotona vanhempi laittanut ruokaa, tuijottaa tämä vieras lapsi vain huuli pyöreänä ja sanoo, että heillä ei laiteta ruokaa. Jos sanon, että ruokaa riittää vain omille lapsille, vieras lapsi vinkuu edes voileipiä. Jos sanon, että vieras odottaa nyt toisessa huoneessa kun me syömme, se ei mene perille.
Lopputulos: noin 10 tälle lapselle tarjottua ateriaa per viikko. Jos on yökylässä, määrä tietysti kasvaa. Ja vanhemmille kun puhuu asiasta asenne on lähinnä syyllistävä. Oma lapsi taas pelkää että menettää tämän kaverin kun ei montaa kaveria ole. Ärsyttää.
[/quote]
Seuraavaksi sanot: Nyt kotiin, meillä on ruoka ja sitten menoja.
Lapset eivät itse ymmärrä, että kylässä ei ole suotavaa olla jatkuvasti syömässä. Meidän aikuisten tehtävä on kertoa se heille, hienovaraisesti tietenkin :)
Mä kyllä voin ruokkia vieraita muksuja, mutta pidän omallani kiinni periaatteesta, että ruoka-aikaan tullaan kotiin. Ihmettelen niitä muksuja, jotka roikkuu meillä koko päivän ilman, että kertaakaan soitetaan syömään kotiin. Omalleni olen sanonut, että jos on naapuruston kavereilla kylässä silloin kun heillä on ruoka, tulee siksi aikaa itse kotiin, eikä notku siellä odottelemassa.
Omatkin lapset on aina ohjeistettu niin että ensin kotiin syömään ja tekemään läksyt ja sitten vasta kaverille. Onhan sen nyt huonoa käytöstä mennä kavareille nälissää ruokaa kerjäämään. Jokainen ruokkikoon itse oman jälkikasvunsa. Poikkeuksia tietty on ja varsinkin niiden kavarien kanssa jotka asuu kaukana ja käyvät harvoin, mutta nämä joiden kanssa hengaillaan lähes päivittäin, niin saavat todellakin poistua kotiinsa syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli helpompaa, kun perheet söivät pääaterian suunnilleen samoihin aikoihin, minun kotonani klo 17, ei meillä koskaan notkunut vieraita lapsia ruoka-aikaan Kaikki menivät koteihinsa syömään. Lapset tiesivät, että jos ruoka-aikana ei ollut kotona, niin ilman jäi.
Oiiih, mä tarjoan ja mielelläni, näitä kavereita on niiiiin harvoin meillä!
Ja saatan tarjota jotain halpaa ja epäterveellistäkin, ei sen niin väliä, ei aina tarvii olla vain terveellistä.
Tänään oli hyvä päivä, lapsilla oli kaverit käymässä, ovat vieläkin, saivat välipalaa ja saivat ruokaa.
t. puolköyhä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mä kyllä tarjoan aina vieraalle ruokaa, onpa lapsi tai aikuinen, piipahtanut oma-aloitteisesti tai tullut kutsuttuna, jokapäiväinen naama tai harvinainen vieras.
Mut on opetettu niin, että kukaan ei saa päästä lähtemään nälkäisenä, paitsi jos välttämättä itse haluaa. Tämä on isomummuni peruja, kun Suomessa oli pula-aika ja ihmiset kulkivat kerjäämässä. Mun päähän on se taottu, että tosiaan ovesta ei päästetä ulos niin ettei ole jotain tarjottu. Mistä sen tietää saako se lapsi kotonaan ruokaa, on niitä sellaisiakin muka kunnollisia perheitä, joissa on hyvin niukka ruokapolitiikka. Aikuiset kun ei enää kasva, niin ei tunne nälkääkään. Mutta jollain teinipojalla voi olla aivan kiljuva nälkä.
Jos nyt sen takia köyhäksi jään, että muita ruokin, niin olkoon niin. En halua sitä vastuuta niskoilleni, että joku lapsi passitetaan nälkäisenä meiltä kotiinsa, jossa ei ole aikuisia eikä ruokaa."
Se on nykyään hiukan erilaista kuin mummosi aikoina, kun jokainen maitotölkki, juustopaketti, perunapussi ja jauhelihapaketti ostetaan S-Marketista. Usko pois, Suomessa on paljon ihmisiä, jotka hädin tuskin pystyvät hyvin vaatimattomasti ruokkimaan oman perheensä, eikä vieraiden ruokkimatta jättäminen ole saituutta.
Sinähän voit sitä laupeutta harjoittaa, jos varaa on.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 20:08"]
"Mä kyllä tarjoan aina vieraalle ruokaa, onpa lapsi tai aikuinen, piipahtanut oma-aloitteisesti tai tullut kutsuttuna, jokapäiväinen naama tai harvinainen vieras.
Mut on opetettu niin, että kukaan ei saa päästä lähtemään nälkäisenä, paitsi jos välttämättä itse haluaa. Tämä on isomummuni peruja, kun Suomessa oli pula-aika ja ihmiset kulkivat kerjäämässä. Mun päähän on se taottu, että tosiaan ovesta ei päästetä ulos niin ettei ole jotain tarjottu. Mistä sen tietää saako se lapsi kotonaan ruokaa, on niitä sellaisiakin muka kunnollisia perheitä, joissa on hyvin niukka ruokapolitiikka. Aikuiset kun ei enää kasva, niin ei tunne nälkääkään. Mutta jollain teinipojalla voi olla aivan kiljuva nälkä.
Jos nyt sen takia köyhäksi jään, että muita ruokin, niin olkoon niin. En halua sitä vastuuta niskoilleni, että joku lapsi passitetaan nälkäisenä meiltä kotiinsa, jossa ei ole aikuisia eikä ruokaa."
Se on nykyään hiukan erilaista kuin mummosi aikoina, kun jokainen maitotölkki, juustopaketti, perunapussi ja jauhelihapaketti ostetaan S-Marketista. Usko pois, Suomessa on paljon ihmisiä, jotka hädin tuskin pystyvät hyvin vaatimattomasti ruokkimaan oman perheensä, eikä vieraiden ruokkimatta jättäminen ole saituutta.
Sinähän voit sitä laupeutta harjoittaa, jos varaa on.
[/quote]
Ei minulla oikeastaan olisi varaa, mutta toisaalta jos olen kerran ruuan tehnyt viidelle, niin menee siinä kuudeskin. Se ruoka jaetaan, mitä on. Mun pitäisi pari kiloa tiputtaa, ihan hyvä jos joku tässä tavoitteessa auttaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monessa perheessä ei siis välitetä a) ruokkia omaa lastaan kunnolla b) opettaa lastansa olemaan kylässä ruinaamatta ruokaa. Lastensuojelutapauksia ja vastuuntunnottomia vanhempia ja seli seli alkaa kohta sönkötys. Jos ei viitsi lastansa kasvattaa, kannattaa pitää haaransa kiinni etukäteen ja piuhat poikki jos ei pysty. Tämä loisiminen lisääntyy jatkuvasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun karjalainen mummoni kertonut että oli tosi törkeä käydä kylässä ruokaaikana. ja jos sinua kutsuivat syömään niin piti 3 kerta sanoa "kiitos ei" ja vasta sen jälkeen tulla pöytänsä luo. ei lapset pahoja ovat. vain heidän vanhemmat koska eivät opettele lapsia hyvälle tavoille.
noin se oli jo kasarina. perheen äiti ilmoittaa ykskantaan että nyt heillä on ruoka, leikkimään vo tulla sitten ruoan jälkeen. Kaveri tajuaa lähteä omaan kotiinsa, koska perheessä alkaa ruokailuhetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok. Kannattais ehkä lastesi kavereiden vanhempien kanssa asiasta keskustella ja esim sopia jostain evässysteemistä tms, jotta kaveritkin jotain saavat napaansa, jos pitkän pätkän teillä on.
Mutta siis oikea osoite keskustelulle ne vanhemmat, ei tämä palsta.
Joo, paitsi, että nämä nykylapset joutuu ajamaan kotiinsa, eivät tajua muuten että nyt alkaa toisten ruoka-aika, joka rauhoitetaan omalle perheelle...ap
mä en antais välipalakaan , vaan kotiin välipalalle ja läksyjen tekoon sen jälkeen saa tulla
En ymmärrä, miksi kukin lapsi ei voi vaan syödä omassa kotonaan. Niin yksinkertaista.
Voi mä ruokkisin vaik joka päivä, mut pojalla käy niin harvoin kavereita. Oon ehdottanu mäkkäriä, että toisin, pizzaa, tavallista ruokaa, tarjonnu jätskiä.... Tääl on kai joku ihme kulttuuri, ettei kaverin luona syödä, täh? Ikinä ei kelpaa. Ja kotiintuloaika tiukka, että viideltä tasan syömään ja kelloa kytätään,
On todella hienoa, jos lapset saavat teillä esim. leipää ja mehua. Kyllä ruoka syödään omassa kodissa, eikä loisita kylillä.
Meille on ruvennut kaveri valumaan jo aamupalallekin. Oikeasti ei huvittaisi ruokkia toisten lasta aamulla ja iltapäivällä ja illallakin, mutta kun ei sanominen mene perille. Jos sanon, että nyt meillä syödään, oliskohan teilläkin kotona vanhempi laittanut ruokaa, tuijottaa tämä vieras lapsi vain huuli pyöreänä ja sanoo, että heillä ei laiteta ruokaa. Jos sanon, että ruokaa riittää vain omille lapsille, vieras lapsi vinkuu edes voileipiä. Jos sanon, että vieras odottaa nyt toisessa huoneessa kun me syömme, se ei mene perille.
Lopputulos: noin 10 tälle lapselle tarjottua ateriaa per viikko. Jos on yökylässä, määrä tietysti kasvaa. Ja vanhemmille kun puhuu asiasta asenne on lähinnä syyllistävä. Oma lapsi taas pelkää että menettää tämän kaverin kun ei montaa kaveria ole. Ärsyttää.