Kärsinyt Hypokondriasta 16-vuotiaasta lähtien

Netissä lukee että masennuslääkkeitä määrätään toho...

Joo tuttua on, ja mullakin se puhkes just teininä, siinä aikuisuuden kynnyksellä, mikä on mulle aika loogista koska muistan jostain lukeneeni että lapsuudessa koettu perusturvan puute tai kylmä äitisuhde voi aiheuttaa tällasta, että se joku sisältä kumpuava turvattomuuden tunne saa pelkäämään että jotain pahaa saattaa tapahtua, ja sit sitä rupeaa ihan neuroottisesti analysoimaan ja välttelemään asioita ettei vaan mitään ikävää kävis, ja just että kaikki pienetkin oireet saa sun päässä valtavat mittasuhteet ja oot varma että sulla on joku paha sairaus, yms., niin ilmeisesti se aikuisuuden ja Suuren Tuntemattoman tulevaisuuden pelko mulla laukas tän. Perkeleen rasittava vaiva kyllä.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 02:56"]Joo tuttua on, ja mullakin se puhkes just teininä, siinä aikuisuuden kynnyksellä, mikä on mulle aika loogista koska muistan jostain lukeneeni että lapsuudessa koettu perusturvan puute tai kylmä äitisuhde voi aiheuttaa tällasta, että se joku sisältä kumpuava turvattomuuden tunne saa pelkäämään että jotain pahaa saattaa tapahtua, ja sit sitä rupeaa ihan neuroottisesti analysoimaan ja välttelemään asioita ettei vaan mitään ikävää kävis, ja just että kaikki pienetkin oireet saa sun päässä valtavat mittasuhteet ja oot varma että sulla on joku paha sairaus, yms., niin ilmeisesti se aikuisuuden ja Suuren Tuntemattoman tulevaisuuden pelko mulla laukas tän. Perkeleen rasittava vaiva kyllä.

[/quote]

Vieläkö kärsit tästä? Miten opit elämään asian kanssa? Jos pääsit yli, miten? Kaikki apu enemmän kuin tervetulleita! Läheiseni kyllästyneet kuuntelemaan aiheesta.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 02:56"]Joo tuttua on, ja mullakin se puhkes just teininä, siinä aikuisuuden kynnyksellä, mikä on mulle aika loogista koska muistan jostain lukeneeni että lapsuudessa koettu perusturvan puute tai kylmä äitisuhde voi aiheuttaa tällasta, että se joku sisältä kumpuava turvattomuuden tunne saa pelkäämään että jotain pahaa saattaa tapahtua, ja sit sitä rupeaa ihan neuroottisesti analysoimaan ja välttelemään asioita ettei vaan mitään ikävää kävis, ja just että kaikki pienetkin oireet saa sun päässä valtavat mittasuhteet ja oot varma että sulla on joku paha sairaus, yms., niin ilmeisesti se aikuisuuden ja Suuren Tuntemattoman tulevaisuuden pelko mulla laukas tän. Perkeleen rasittava vaiva kyllä.

[/quote]

Lisäisin tuohon vielä että äitini kanssa ollut aina -ja edelleen erittäin hyvät välit. Onnellinen lapsuus, vanhemmat eivät käyttäneet päihteitä, varakas perhe, sisaruksia, vanhemmat edelleen yhdessä = kaikki hyvin. Eli en tiedä mistä tämä tulee. Rahaa menee kun joutuu yksityisellä käymään, terveyskeskuksesta ei saa enään edes aikoja.

niin siis hypokodria on luulosairaus?

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 03:06"]niin siis hypokodria on luulosairaus?

[/quote]

Kyllä. Jos päätäni särkee = aivokasvain. Maha sattuu = suolistosyöpä. Mustelma jossain = leukemia. Googletan sitten kyseisen epäilyn oireet, yleensä suurinosa täsmää (monen sairauden oireet ovat perus väsymystä tms). Sitten alkaa kamala paniikki, aiheesta lukeminen keskustelupalsailta ja ajanvaraus lääkäriin.

Esim tällä hetkellä epäilyssä kilpirauhassyöpä. En saa nukutuksi kun ajattelen vain syöpiä, kuukausi sitten olin varma että mulla rintasyöpä.

Hakeudu psykoterapiaan.

No ei auta terapiat, lääkkeet yms.

Kärsin myös samasta. Olen miettinyt, että onkohan mulla jotain suurempaa henkistä vikaa aivoissa, koska muistelen oman terveyden puolesta pelkäämisen alkaaneen ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana. Seuraavan kerran suuremmin 13-vuotiaana olin varma, että tulen kuolemaan kesäloman aikana ja tätä on jatkunut eri sairaustyyppien muodossa yli 10 vuotta. Kauhean väsynyt olo, ja tää menee kausittain. Huomaan alkavani stressaamaan jos elämässä on muutenkin ahdistavaa, onnellisina aikoina en niinkään.