Lue keskustelun säännöt.
mua ahdistaa ja masentaa tää vartalo.
16.08.2014 |
Oon tuomittu tähän vartaloon. On rasvamakkaraa ja löllöä vatsassa. Mies ei enää halua. Harmittaa!! En vain saa itsestäni irti laihdutukseen rupeamista. Kärsin masennuksesta, ahdistuksesta ja sos.tilanteiden pelosta. Minulta jää aterioita väliin töissä kun en uskalla tutustua kehenkään ja mennä kahvihuoneeseen. Olen ihan tumpelo. Olen mokannut monta kertaa muutenkin jo töissä. Kärsin tilanteesta valtavasti. Mutta en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (10)
No et varmasti ole mihinkään tuomittu. Laihduta, se on ainoa oikea neuvo, jos sulla on ylipainoa ja se ahdistaa sua. Jos kokisit olosi hyväksi vähän pyöreämpänä, niin sehän olisi ok, mutta jos sun tuntemuksesi itsestäsi on tuo, niin asialle vaan on tehtävä jotain.
Aloita nyt menemällä sinne työpaikkaruokailuun ja ota paljon kasviksia lautaselle kanssa. Et varmaan ole niin paskaa seuraa, että sen takia pitäisi jättää menemättä. Teet itsellesi vaan lisää hallaa sillä, että mässäilet illalla päivän nälkäkuuria. Yksinkin voit syödä, jos et ole hyvä toisten pöytiin menemään, etköhän ajan oloon sieltä vielä ruokailuseuraa löydä.
Miehen haluttomuuteen voi olla muitakin syitä. Toki jos olet teidän yhdessäoloaikana kerännyt parikymmentä kiloa lisää, voi sekin vaikuttaa. Se hyvä puoli siinä on, että teidän seksielämän vilkastumiseen olisi se yksi keino, laihtuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juoruilu on pahinta, en oikein kestä sitä. Olen saanut kerran paniikkikohtauksen kahvihuoneessa. Minua ahdistaa siellä muut ihmiset. Haluaisin kyllä voida mennä sinne kuten muutkin. Mutta vaikeaa. Muut työpaikalla ovat muutenkin sosiaalisempia. Itse olen vähäsanainen.
ap
Aloita liikunta. Aluksi ihan kevyesti vaikka kävelemällä 15min lenkki. Ja sitten pidennät sitä puoleen tuntiin. Näitä kolme kertaa päivässä. Pyöräily on myös sellainen aika helppo tapa liikkua sellaiselle joka ei liikunnasta niin tykkää. Lataa puhelimeen sport trackrer. Siitä on kiva katsoa kuinka pitkän lenkin on tehnyt, millainen nopeus on ollut ja paljon suunnilleen kaloreita on kulunut. Ja nämä on vaan itselleen, jos ei halua kavereita tuohon liittää. Sitten seuraavalla kerralla on kiva koittaa parantaa suoritusta + näkee edistyksen. Liikunta on paras mielialalääke. Se vaan vaatii tietyn motivaation. Heti ei liikunta tunnu välttämättä kivalta tai lenkin jälkeen tule hyvää oloa. Mutta vaiva kannattaa!
Ruokavaliota muuta niin, että pyrit arkisin syömään kevyemmin ja vapaapäivinä voi herkutella. Ja kevyemmin ei tarkoita mitään porkkana ja raejuusto kuuria vaan ihan tavallista kotiruokaa, johon lisätty kasviksia ja jätetty herkuttelu pois.
Paniikkihäiriön kanssa voi oppia elämään. Se vaatii aikaa ja opettelua. Sinä olet itsesi herra ja se paniikki ei voi sinua vahingoittaa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että paras tapa on vaan mennä pelottaviin tilanteisiin ja yrittää hallita sitä paniikkia. Jos ei omin konstein onnistu niin sitten hakemaan lääkäristä nappeja/terapiaa. Muista kuitenkin, että se paniikki on vain sun päässä. Sinä itse sen luot ja sinä sen voit myös lopettaa! Kun oireet tulevat tutuksi niin jo se auttaa kummasti kun itse tiedostaa, että kyseessä on paniikkikohtaus eikä mitään vakavampaa. Silloin alkaa rauhoittuminen.
Kiloklubi.fi, sinne ruokailut niin näet kaloreita yms.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 00:20"]
Aloita liikunta. Aluksi ihan kevyesti vaikka kävelemällä 15min lenkki. Ja sitten pidennät sitä puoleen tuntiin. Näitä kolme kertaa päivässä. Pyöräily on myös sellainen aika helppo tapa liikkua sellaiselle joka ei liikunnasta niin tykkää. Lataa puhelimeen sport trackrer. Siitä on kiva katsoa kuinka pitkän lenkin on tehnyt, millainen nopeus on ollut ja paljon suunnilleen kaloreita on kulunut. Ja nämä on vaan itselleen, jos ei halua kavereita tuohon liittää. Sitten seuraavalla kerralla on kiva koittaa parantaa suoritusta + näkee edistyksen. Liikunta on paras mielialalääke. Se vaan vaatii tietyn motivaation. Heti ei liikunta tunnu välttämättä kivalta tai lenkin jälkeen tule hyvää oloa. Mutta vaiva kannattaa!
Ruokavaliota muuta niin, että pyrit arkisin syömään kevyemmin ja vapaapäivinä voi herkutella. Ja kevyemmin ei tarkoita mitään porkkana ja raejuusto kuuria vaan ihan tavallista kotiruokaa, johon lisätty kasviksia ja jätetty herkuttelu pois.
Paniikkihäiriön kanssa voi oppia elämään. Se vaatii aikaa ja opettelua. Sinä olet itsesi herra ja se paniikki ei voi sinua vahingoittaa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että paras tapa on vaan mennä pelottaviin tilanteisiin ja yrittää hallita sitä paniikkia. Jos ei omin konstein onnistu niin sitten hakemaan lääkäristä nappeja/terapiaa. Muista kuitenkin, että se paniikki on vain sun päässä. Sinä itse sen luot ja sinä sen voit myös lopettaa! Kun oireet tulevat tutuksi niin jo se auttaa kummasti kun itse tiedostaa, että kyseessä on paniikkikohtaus eikä mitään vakavampaa. Silloin alkaa rauhoittuminen.
Kiloklubi.fi, sinne ruokailut niin näet kaloreita yms.
[/quote]
siis kolme kertaa viikossa, ei päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 00:06"]Juoruilu on pahinta, en oikein kestä sitä. Olen saanut kerran paniikkikohtauksen kahvihuoneessa. Minua ahdistaa siellä muut ihmiset. Haluaisin kyllä voida mennä sinne kuten muutkin. Mutta vaikeaa. Muut työpaikalla ovat muutenkin sosiaalisempia. Itse olen vähäsanainen.
ap
[/quote]
Ajattele hiukan vähemmän muita ihmisiä. Voin vaikka vannoa ettei kukaan heistä jaksa ajatella sinua niin paljon kuin kuvittelet.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 09:42"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 00:06"]Juoruilu on pahinta, en oikein kestä sitä. Olen saanut kerran paniikkikohtauksen kahvihuoneessa. Minua ahdistaa siellä muut ihmiset. Haluaisin kyllä voida mennä sinne kuten muutkin. Mutta vaikeaa. Muut työpaikalla ovat muutenkin sosiaalisempia. Itse olen vähäsanainen.
ap
[/quote]
Tiedän että muut ei ajattele minua. Enkä haluakaan. Pitää varmaan syödä työpisteellä eväät. On tää niin hirveä tämä paniikkihäiriö/sos tilanteiden peikko. Voi kun voisi antaa vaan pois ja elää normaalisti.
ap
Ajattele hiukan vähemmän muita ihmisiä. Voin vaikka vannoa ettei kukaan heistä jaksa ajatella sinua niin paljon kuin kuvittelet.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos tiedät että muut ei mieti sinua tai painoasi niin eihän sun sitten tarvitse hermoilla siitä miltä näytät tai juoruilusta..,
Tee itsellesi ihan kirjallisena viikon ohjelma, joka sisältää syömiset ja liikunnan. Keskity ainoastaan ajattelemaan, että etenet koko ajan tämän ohjelman mukaan ja varmasti pian pystyt unohtamaan nuo muut asiat mielestäsi. Ohjelmassa voi olla tarkasti esim. tiettynä päivänä sata vatsaa tai kyykkyjä, toisena päivänä uintia tai mitä vaan mikä sinulle tuntuu mielekkäältä. Ota myös kuvat itsestäsi tai jokin tavoite. Tsemppiä! :)
Lue Patrik Borgin ajatuksia ja yritä elää niiden mukaan. Uskaltudu kahvihuoneeseen tai syö eväät työpisteelläsi. Tsemppiä! Halaus!