Lue keskustelun säännöt.
Poika ei opi puhumaan
06.06.2014 |
Poika on nyt 1v 9kk eikä vieläkään puhu, vaan rallattelee ja ääntelee eri tavoin, mutta tosiaan ei puhu. Päivittäiset sadut ja esineiden nimeäminen eivät ainakaan ole auttaneet. Poika osasi sanoa muutamia sanoja, kuten äiti, isi jne. noin 10kk ikäisenä, mutta puhuminen taantui, kun menin töihin ja poika jäi isän hoitoon kotiin. Lääkärin mielestä poika vaikuttaa kuitenkin normaalisti kehittyneeltä. Mitä teen?
Kommentit (20)
Ole huolissasi vasta kun ikää on kaksi vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos sun mies ei puhu mitään kotona, sano että pitää radiota päällä ja puheohjelmia.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:10"]
Ole huolissasi vasta kun ikää on kaksi vuotta.
[/quote]
Eikä silloinkaan mikään hätä vielä ole.
Mun poika 2v8kk eikä puhu vieläkään
Odottele nyt vielä jonkin aikaa. Puhu asiasta kaksivuotisneuvolassa (kai sellainen on?). Sieltä luultavasti saat ohjeita jatkoa varten. Osasiko lapsi muuten kävellä silloin, kun niitä sanoja tuli? Ennen sanottiin monesti, että kieli jäi jalan alle, kun puhetta alkoi tulla vasta vähän myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun poika on käynyt puhumaan lauseita vasta 2v4kk iässä, eikä tuolloinkaan oltu huolissaan, koska ymmärsi puhetta ja yksittäisiä sanoja tuli. Siskoni poika oppi vielä myöhemmin, ja kaverini tyttö ei kolme vuotiaana vielä kummempia jutellut. Tosi pian sitten synttäreitten kuitenkin alkoi puhua lauseilla.
Eli ei sinun lapsellasi vielä hätää ole.
Lapsi oppii kielen vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, ei radiosta. Tärkeää on kuulla satuja ja loruja, erilaisia äänteitä ja sanoja, lauseita. Ja antaa lapselle aikaa vastailla - vaikka yksittäisellä äänteellä, kunhan toiminnassa on vastavuoroisuutta! Voit lainata kirjastosta kirjan Joko se puhuu? Siinä kerrotaan, miten esim. vaihteleva liikunta ja erityisesti sosiaalinen, symbolinen leikki yhdessä vanhemman kanssa tukea lapsen puhumaan oppimista. Yhdessä leikkiminen ja se että aikuinen näyttää lapselle miten esineitä ja leluja käytetään ja miten niillä voi leikkiä on ensiarvoisen tärkeää kielen kehitykselle, sillä ne kummatkin ovat symbolista toimintaa. Lorut ja laulut ovat myös hyviä, sillä niissä äänteet jakautuvat tavuiksi ja tukevat lapsen äännetietoisuuden kehittymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:14"]Odottele nyt vielä jonkin aikaa. Puhu asiasta kaksivuotisneuvolassa (kai sellainen on?). Sieltä luultavasti saat ohjeita jatkoa varten. Osasiko lapsi muuten kävellä silloin, kun niitä sanoja tuli? Ennen sanottiin monesti, että kieli jäi jalan alle, kun puhetta alkoi tulla vasta vähän myöhemmin.
[/quote]
Poika oppi kävelemään pari kuukautta sen jälkeen, kunoli oppinut sanomaan muutamia sanoja. Sen jälkeen hän ei ole enää puhunut. Poikkeuksena hän joskus hyvin satunnaisesti, melkein kuin vahingossa sanoo jonkun "isin" tai "ein", mutta muute äänteleminen on rallattelua ja muuta ääntelyä. Täytyy ottaa puheeksi kaksivuotistarkastuksessa; tosin olisi mukavaa yrittää vielä tukea puheenkehitystä, jos keksisi joitain hyviä niksejä siihen.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:10"]
Ole huolissasi vasta kun ikää on kaksi vuotta.
[/quote]
Eikä silloinkaan mikään hätä vielä ole.
[/quote]
Mutta jos kaksivuotiaana ei puhu kuin muutamia sanoja, aletaan neuvolassa huolestumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:21"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:10"]
Ole huolissasi vasta kun ikää on kaksi vuotta.
[/quote]
Eikä silloinkaan mikään hätä vielä ole.
[/quote]
Mutta jos kaksivuotiaana ei puhu kuin muutamia sanoja, aletaan neuvolassa huolestumaan.
[/quote]
2-3 vuotiaan kehityksestä:
"
Puheen kehityksen nopeus vaihtelee: useimmilla on käytössään sanoja tai sanojen yrityksiä. Monet puhuvat lyhyitä lauseita.
Puhe voi olla takeltelevaa"
Eli hätä ei 2 v neuvolassakaan ole.
Täällä yksi, joka ihan sujuvasti pärjäsi 2,5 vuotiaaksi asti sanoilla vauva ja pappa. Sitten vaan eräänä päivänä menin äidille kertomaan: "Pappa tekee kasvihuonetta", ja sen jälkeen ongelma onkin ollut lähinnä se, miten joskus tarvittaessa osaisin olla myös hiljaa. ;) Hoitopoikani puhui kolmivuotiaaksi asti " tättättää", ja ihan normaali ihminen hänestäkin on tullut, vaikka puhe vähän myöhään tulikin.
Eli ei hätää!! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiaan, niinkuin täällä jo on vastattu, älä vielä hätäile.
Meidänkin yksi lapsi oppipuhumaan vasta 2,5 vuotiaana. Hän ei sanonut sanaakaan ennen sitä. Alkoikin sitten puhumaan suorilla lauseita. Muutama kuukausi ensimmäisistä sanoista/lauseista poika puhui kuin kuka tahansa ikäisensä. Hassua.
Me kävimme 2v kohdalla puheterapiassa ja terapeutti sanoi, että fiksu lapsi, ei vissiin vaan halua puhua.
Fiksu lapsesta tulikin. Luokan priimus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli/on ihan samoin kuin teillä ap! Poika sanoi n 10 kk iässä "äiti" ja "isi" lähes täydellisesti ääntäen, mutta ne katosivat pian. Sittemmin sanoja on tullut ja mennyt. Nyt 2 v 2 kk sanoja joita käyttää satunnaisesti on ehkä 5 kpl. Neuvolassa ei huolestuttu yhtään, mutta jos 2,5-v ei ole edistytty tai on taannuttu, mennään uudelleen. Puhetta ymmärtää mainiosti, on sosiaalinen, rauhallinen tyyppi. Motorisesti etevä ja viestii kekseliäästi elein, mikä ehkä jarruttaa puhetta kun tulee ymmärretyksi hyvin.
Itsekin olen alkanut puhua myöhään, suoraan kokonaisin lausein. Siksi en ole huolissani (vain kärsimätön).
Niin ja meillä on kyllä loruiltu, laulettu, juteltu ja luettu riittämiin, joten tuskin on siitä kiinni.
15
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:14"]Odottele nyt vielä jonkin aikaa. Puhu asiasta kaksivuotisneuvolassa (kai sellainen on?). Sieltä luultavasti saat ohjeita jatkoa varten. Osasiko lapsi muuten kävellä silloin, kun niitä sanoja tuli? Ennen sanottiin monesti, että kieli jäi jalan alle, kun puhetta alkoi tulla vasta vähän myöhemmin.
[/quote]
Poika oppi kävelemään pari kuukautta sen jälkeen, kunoli oppinut sanomaan muutamia sanoja. Sen jälkeen hän ei ole enää puhunut. Poikkeuksena hän joskus hyvin satunnaisesti, melkein kuin vahingossa sanoo jonkun "isin" tai "ein", mutta muute äänteleminen on rallattelua ja muuta ääntelyä. Täytyy ottaa puheeksi kaksivuotistarkastuksessa; tosin olisi mukavaa yrittää vielä tukea puheenkehitystä, jos keksisi joitain hyviä niksejä siihen.
[/quote]
Ei siihen tarvitse mitään niksejä. Luette, laulatte, runoilette ja riimittelette yhdessä. Ja juttelet niinkuin normaalistikin lasten kanssa varmasti teetkin. :) kuvasanakirjoja ja muita...musiikkia ym. :) kyllä se siitä. Jos 3 ikävuoteen mennessä ei puhu, sitten on jo viivästynyt puheenkehitys.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:21"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 16:10"]
Ole huolissasi vasta kun ikää on kaksi vuotta.
[/quote]
Eikä silloinkaan mikään hätä vielä ole.
[/quote]
Mutta jos kaksivuotiaana ei puhu kuin muutamia sanoja, aletaan neuvolassa huolestumaan.
[/quote]
2-3 vuotiaan kehityksestä:
"
Puheen kehityksen nopeus vaihtelee: useimmilla on käytössään sanoja tai sanojen yrityksiä. Monet puhuvat lyhyitä lauseita. Puhe voi olla takeltelevaa"
Eli hätä ei 2 v neuvolassakaan ole.
[/quote]
Argh! Tiedetään, mutta neuvolassa otetaan 2,5-vuotiaalle ylimääräinen käynti, jos kaksivuotias ei käytä kuin muutamaa sanaa, eli alle tai noin kymmentä sanaa. Tämä käytäntö on käsittääkseni koko Suomessa käytössä, etenkin jos terkka on vähänkin tarkempi asioista.
Ja kyllä, omaa kokemusta on, kaksi kolmesta lapsesta oppi puhumaan vasta vähän yli kolmevuotiaina ja sen ylimääräisen käynnin jälkeen molempia käytettiin lääkärissä, korvalääkärillä ja puheterapeutilla jatkoa ajatellen.
Käytäntö ei ole minun keksimäni, joten älä viitsi lainoilla jotain mll:n sivujen tekstejä minulle. Kerroin vain mitä neuvolan puolella tapahtuu.
Mielestäni on erittäin hyvä, että tuo on asia, johon 2-vuotisneuvolassa kiinnitetään huomiota, koska jos on jotain häikkää, esim. dysfasia, ehditään vielä ennen kouluikää tekemään paljonkin.
Ennemmin seuraa asiaa kuin jättää seuraamatta.
Mutta odottelisin kyllä vielä sitä neuvolaa, rauhassa.
terv. Verbaalinen-dyspraksia-tytön äiti
Ei hätiä mitiä, veljeni alkoi yllättäen puhumaan melkein 4-vuotiaana, kun oli jo oppinut viittomakieltäkin. Koko perhe oli ehtinyt tottua ajatukseen siitä, että poika ei puhu, ja sitten se vaan alkoi puhua pulputtaa : D
Odota kärsivällisesti. Mun poika oppi puhumaan 2 vuotiaana eikä mitään ongelmia jatkossa.