Kysymys vuoroasumisesta
Meillä on pienet lapset alle 3v ja alle 1v. Oikeuden päätöksellä asuvat luonani (alle vuosi kulunut päätöksen annosta) ja tapaavat ns. etävanhempaa laajalla tapaamisoikeudella isompi toki enemmän kuin pienempi siis lapsen ikä huomioon ottaen. Olen myös pyrkinyt aina mahdollisuuksien mukaan antamaan etävanhemmalle ja lapsille enemmän yhteistä aikaa kunkin tilanteen mukaan. Mitään todellista keskusteluyhteyttä meidän vanhempien kesken ei ole ja asiat hoidetaan kirjallisesti joko tekstiviestillä tai sähköpostitse. Mitään yhteisiä rutiineja tai pelisääntöjä ei ole. koska etävanhempi on haluton keskustelemaan kanssani. Edes lastenvalvojan lupautuessa toimimaan apuna yhteiskeskustelussa se ei tullut kysymykseenkään.
Nyt etävanhempi haluaisi siirtää isomman lapsen viikko ja viikko systeemiin, hänen viikollaan lapsi menisi tarhaan.. Olosuhteet eivät ole tässä vajaassa puolessa vuodessa muuttuneet kummallakaan suuntaan tai toiseen. Itse hoidan lapsia kotona kotihoidon tuella, mutta käyn aktiivisesti seurakunnan perhetoiminnassa ja MLL järjestämässä toiminnassa. Asun paikassa, jossa pihapiirissä on muitakin lapsia. Meillä on myös liuta muita ns. lapsiperhetuttuja, joten tarhalle ei ole ollut tarvetta kun muutenkin pystyn tarjoamaan lapsille ikäistään seuraa ja riittävästi virikkeitä. Etävanhempi on on-off missäkin työkkärin järjestämässä työkokeilussa työharjoittelussa ym. (tämä ei ole mikään arvostelu vaan toteamus vaikeaahan nykyään on töitä saada). Hän asuu pihapiirissä jossa ei ole muita lapsia saatikka hiekkalaatikoita tai keinuja. Hänellä ei myöskään ole kontakteja sellaissiin lapsiperheisiin jotka asuisivat lähellä. Kummatkin lapset olisi etävanhemman näkemyksen mukaan siirrettävä viikko ja viikko systeemiin aloittaen nyt tuosta vanhemmasta lapsesta.
Itse en näe meidän tilanteessa mitään edellytyksiä tuolle vuoroasumisella ihan jo pelkästään lasten iän ja huonojen välien perusteella. Puhumattakaan siitä miten hyppiminen paikasta toiseen saattaisi vaikuttaa lapsiin tai vaikuttaisiko se negatiivisesti nyt jo hyvin kehittyneeseen sisarussuhteeseen viettää joka toinen viikko erossa toisistaan (siis ainakin näin alkuun). Niin ja meillä on yhteishuoltajuus ja asumme kävelymatkan päässä toisistamme.
Olen nyt tässä lueskellut kaiken mahdollisen mitä netistä vaan löytyy vuoroasumisesta siis oikeat artikkelit ja tutkimukset sekä kaiken maailman keskustelupalstat. Joka paikassa toitotettiin vuoroasumisen ehdottomaksi edellytykseksi vanhempien hyviä ja toimivia välejä.
Nyt kysyisinkin onko kukaan saanut vuoroasumista toimivaan vaikka vanhempien välit ovat olleet huonot tai olemattomat syystä tai toisesta?
Kommentit (10)
oletko jo puhunut puolellesi sen 3-vuotiaan pikkuisen?
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 04:33"]Minkä ikäisiä lapset ovat?
[/quote]
Ah, tuossahan tuo oli ekana... Niin, liian nuori on tuo vahempikin lapsi vuoroasumiseen. Vähintään 5 vuotias pitäisi olla, että kannattaisi edes harkita.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 04:33"]Minkä ikäisiä lapset ovat?
[/quote]
Ah, tuossahan tuo oli ekana... Niin, liian nuori on tuo vahempikin lapsi vuoroasumiseen. Vähintään 5 vuotias pitäisi olla, että kannattaisi edes harkita.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 04:33"]Minkä ikäisiä lapset ovat?
[/quote]
Ah, tuossahan tuo oli ekana... Niin, liian nuori on tuo vahempikin lapsi vuoroasumiseen. Vähintään 5 vuotias pitäisi olla, että kannattaisi edes harkita.
No ei ole kyllä vuoroasumisessa mitään järkeä lasten kannalta. Ennen kysymystäsi jo mietin tuota sisarusten eriyttämistä, ei kuulosta hyvältä.
Ei tule menemään läpi sisarusten erottaminen.
Ehdota, että vuoroviikkoasumiseen siirrytään kun nuorempikin on päiväkoti-ikäinen tai 4-vuotias. Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa. Jollakin "pihapiirillä", tai hiekkalaatikolla ei ole mitään merkitystä tässä asiassa.
Hei!
Ainoa asia, joka tässä vaiheessa estää vuoroasumisen, on se, että toinen lapsi on noin pieni siihen vaihteluun. Eikä tosiaan ole viisasta, että sisarukset asuvat eri osoitteissa osan ajasta. Jos n. 3 vuotias olisi ainoa lapsi, silloin vuoroviikottelu voisi onnistua iän puolesta jo.
Tämä ei sitten ollut provo vaan ihan rehellinen kysymys. Tiedän kyllä oikeuteni enkä ole halukas muuttamaan sopimusta, koska en koe sen olevan lasten edun mukaista. Ehkä tämä on tapani yrittää ymmärtää etävanhempaa ja perustaa päätös kaikelle mahdolliselle tiedolle mitä saatavissa on. Ainakaan lukemieni asiantuntija artikkeleiden ja tutkimusten perusteella en ole löytänyt mitään edellytyksiä toteuttaa vuoroasumista meidän tilanteessamme.