Miksi on niin vaikea ihastua?

Olen 26-vuotias, pari vuotta sinkkuna hillunut nuori nainen. Tykkään kovasti tutustua uusiin ihmisiin ja mielenkiinnolla jaan erilaisia ajatuksia, mutta syvempää ja mitenkään ystävätasoa syvemmälle menevää kiinnostusta en tunnu kokevan millään. En haluaisi tehdä mitään kompromisseja kuitenkaan ja seurustella vain seurustelun takia. Väkisin tulee vaan välillä ahdistusta, kun ystävät ympärillä jo pidemmissä suhteissa, naimisiin menoa suunnittelemassa ja lapsia hankkimassa.

Kellään muilla samaa ongelmaa? Siis en ole eläissäni ollut kuin kaksi kertaa ollenkaan tosissani kiinnostunut kenestäkään miehestä, heistäkin vain toisen kanssa pidemmässä suhteessa... turhauttaa... en mielestäni ole kuitenkaan liian "vaativa", en hae kuuta taivaalta, vaan ainoastaan tietynlaista kemiaa. Pisin suhteeni kaatui juuri siihen, että olin mukana lähinnä vain kaverifiiliksellä, siis useita vuosia...

Yhtään ei auta, että ainoa sinkkukaverini ihastuu päätä pahkaa jokaiseen. Hänellä vaan huonompaa tuuria. Minun pitää lempata miehiä ja tunnen itseni ihan hirveäksi deittailijahirviöksi, kun kaverini itkee pakkeja ja ihastuu koko ajan uuteen, saa pakit ja taas uuteen... on tämä vaikeaa...