Mitä mieltä kolmekymppisestä

Yritä tehdä hattutemppu

Mun mielestä toi vaikuttaa nyt siltä, että uskottelet noin itsellesi. Sisimmässäsi silti kaipaat sitä perhettä ja sitä kunnon suhdetta ja kunnon miestä vaikka nyt eroaisitkin. En silti tuomitse sua, kukapa ei kaipaisi tuollaista. Sen tiedän ettei elämässä aina mee kaikki läheskään niin kuin haluaa ja yrittää. Mutta ei tosi huonoonkaan suhteeseen kannata alkaa jäädä roikkumaan. Mikä tekee nykyisestä suhteestasi noin huonon?

Terveisin, yhden lapsen yh, 26v ja seurustelee uuden miehen kanssa (onnellisesti ja parasta toivoen, mutta realiteetit tajuten)

Riippuu vähän,  moni ei ymmärrä sitä, että jos alkaa deittailemaa toista niin silloin näyttää ne parhaat puolensa (on kiva, laittaa seksikkäät alusvaatteet, tekee hyvää ruokaa etc.) kun taas sille vanhalle kumppanille on vaan nalkuttava ärrimurri. Kannattaa ensin miettiä miten ITSE voisi koittaa parnataa nykyistä suhdetta, ja jos ns. tekee kaikkensa mutta ei vaan toimi, niin voi erota "hyvällä omallatunnolla".

Kahden ihmisen arki on kuitenkin monella tavalla sujuvampaa mitä yhden, ja lapselle on ikävää joutua asumaan erossa toisesta vanhemmasta, ja se 1. suhteen lapsi menettänee hyvän isäpuolen, ehä kokonaan.

Moni mies varmaan lähtisi tuohon mukaan, mutta toisaalta yleensä noissa käy niin että vähintäänkin toinen, usein molemmat, alkavat jossai vaiheessa haluat enemmän suhteelta. Ja siinä sitten taas on mun/sun/yhteisiä lapsia mukana pyörimässä...

No siis mun nykyinen mies on mahtava isä ja isäpuoli, ollut mun esikoisen elämässä jo tämän vauvaiästä alkaen. Musta vaan tuntuu ettei hän halua olla mun kanssa enää, jos puhun erosta hän hermostuu eikä suostu puhumaan asiasta, ei varmaan halua lapsista eroon. Seksiä meillä ei ole yhtään koska mies ei enää tunnu mua haluavan, vaikka meillä oli monta vuotta todella hyvä seksielämä. Kaikki läheisyys välillämme on kuollutta, ja olenkin alkanut epäilemään että hän on löytänyt toisen naisen. Koko meidän suhde on alkanut olemaan henkisesti todella rankkaa mulle, jatkuva torjutuksi tuleminen on alkanut vaikuttaa itsetuntoon.

Siksi näitä ajatuksia mulla mielessä. Lasten takia tässä ollaan kuitenkin vielä, enkä todellakaan lähde tekemään hätiköityjä päätöksiä.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 18:23"]

No siis mun nykyinen mies on mahtava isä ja isäpuoli, ollut mun esikoisen elämässä jo tämän vauvaiästä alkaen. Musta vaan tuntuu ettei hän halua olla mun kanssa enää, jos puhun erosta hän hermostuu eikä suostu puhumaan asiasta, ei varmaan halua lapsista eroon. Seksiä meillä ei ole yhtään koska mies ei enää tunnu mua haluavan, vaikka meillä oli monta vuotta todella hyvä seksielämä. Kaikki läheisyys välillämme on kuollutta, ja olenkin alkanut epäilemään että hän on löytänyt toisen naisen. Koko meidän suhde on alkanut olemaan henkisesti todella rankkaa mulle, jatkuva torjutuksi tuleminen on alkanut vaikuttaa itsetuntoon.

Siksi näitä ajatuksia mulla mielessä. Lasten takia tässä ollaan kuitenkin vielä, enkä todellakaan lähde tekemään hätiköityjä päätöksiä.

[/quote]

Hei, okei vaikuttaa siltä, että teillä on jonkunlainen kommunikaatiolukko päällä. Ethän silti eroa vain sillä perusteella, että susta TUNTUU ettei miehesi halua sua enää ja että susta TUNTUU että miehelläsi on joku toinen. Asia voi olla vallan eri tavallakin.

Varsinkin pitäisin tästä miehestä kiinni lujaa, koska hänellä on läheinen suhde kumpaankin lapseenne. Se on todella iso plussa! Esim. oma poikaystäväni tuli kuvioon vasta kun lapseni oli vähän vajaat 2v eikä ole tietenkään samalla tavalla kiintynyt lapseen kuin varmaan olisi, jos olisi hoitanut tätä jo silloin kun tämä oli vauva...

Nyt avointa keskustelua, kerro miehellesi miten pahalta sinusta tuntuu, ja että haluat selvittää, mikä suhteessa on ongelmana. Kysy mieheltä, miten hän kokee suhteenne, mitä hän toivoo yms. Vielä ei minusta kannata luovuttaa.

T. se sama 26v yh..

Kiitos kannustuksesta! Mä olen yrittänyt puhua, mutta hän ei suostu näkemään ongelmia tässä suhteessa. Olen vaan huomannut että on kännykässään jatkuvasti kiinni, siis tekstailee, ja paljon poissaolevampi. Ja seksiongelmatkin alkoivat aivan yhtäkkiä. Ja olemme viettäneet kahdestaan öitä kun lapset ovat mun vanhemmilla, ja olen pukenut seksikkäät alusvaatteet ja "keikistellyt" hänen edessään mutta mies vaan vältteli mua. En ole uskaltanut ottaa tätä seksiasiaa esiin, pelkään että kuulen jotakin aivan kamalaa.

Ja lapsille hän on niin tärkeä, ja tietysti mullekin, ja ero on aina iso ja ikävä juttu. Mutta ei tämä suhdekaan enää ihana ole.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 20:37"]

Kiitos kannustuksesta! Mä olen yrittänyt puhua, mutta hän ei suostu näkemään ongelmia tässä suhteessa. Olen vaan huomannut että on kännykässään jatkuvasti kiinni, siis tekstailee, ja paljon poissaolevampi. Ja seksiongelmatkin alkoivat aivan yhtäkkiä. Ja olemme viettäneet kahdestaan öitä kun lapset ovat mun vanhemmilla, ja olen pukenut seksikkäät alusvaatteet ja "keikistellyt" hänen edessään mutta mies vaan vältteli mua. En ole uskaltanut ottaa tätä seksiasiaa esiin, pelkään että kuulen jotakin aivan kamalaa.

Ja lapsille hän on niin tärkeä, ja tietysti mullekin, ja ero on aina iso ja ikävä juttu. Mutta ei tämä suhdekaan enää ihana ole.

[/quote]

Kerää voimia ja rohkeutta... Pitkittämällä asian puheeksiottamista lopulta pitkität vain omaa tuskaasi ja tilanne saattaa pahentua entisestään. Paljon voimia!

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 17:11"]

Mitä mieltä, lähtisikö kukaan mies tuollaiseen mukaan? Ei pakollista sitoutumista, joka toinen viikonloppu seksiä ja läheisyyttä. Mulle toi kuulostaisi ihan taivaalta, saisin keskittyä elämään lasteni kanssa mutta saisin myös palasen romantiikkaa elämääni.[/quote]

Tottakai suurin osa suomalaisista naista rakastavista heteroseksuaaleista atm Lassukkamiehistä lähtisi tuohon mukaan. Ongelmahan on pikemminkin se, ettei heistä kukaan kelpaa sulle. Tai sitten sinua ei vain kukaan heistä löydä mistään.