Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

sekaannunko vai annanko olla?

Vierailija
09.05.2014 |

Kaverini on raskaana viikolla 26. Tällä viikolla neuvolassa kohdunkaula pehmentynyt ja alkanut aueta, supistelee ja vauva laskeutuu. Antoivat sairaslomaa ja käskivät vuodelepoon. Ja jos ei pehmeneminen ole loppunut viikon päästä niin alkavat valmistaa vauvaa aikaiseen syntymään kortisonilla. En tiedä ymmärtääkö ystäväni tilanteen vakavuutta vai eikö halua hyväksyä sitä, mutta hän ei noudata vuodelepoa. Käy kaupassa, siivoilee kotona yms.. vaikka mielestäni vuodelepo tarkoittaa sitä että sängystä noustaan korkeintaan vessaan.  Lapsen isä ei ollut neuvolassa mukana ja asuu viikot toisella paikkakunnalla joten hän ei voi olla vahtimassa tätä, eikä hän tunnu itsekkään edes ymmärtävän mitä on tapahtumassa (synnytys alkanut käynnistyä pikkuhiljaa!!), tietenkään kun tämä ystäväni on siitä hänelle kertonut. 

Mitä voin siis tehdä tilanteessa? Onko minun vaan katsottava vierestä kun toinen laiminlyö lapsensa terveyden, synnyttää viikolla 28 ja vauva kuolee keskoskaappiin jonka jälkeen istun lohduttamassa ystävääni, vai voinko tehdä jotain hyödyllistä? Olen kyllä niin paljon kun mahdollista auttamassa hänen luonaan, kuten on myös molemmat isovanhemmat, mutta millä saisin hänet itse ymmärtämään tilanteen vakavuuden?

Olenko tässä nyt muiden elämään sekaantuja? Tuntuu pahalta katsoa vierestä :( Auttakaa

Kommentit (27)

Vierailija
1/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sekaannu

Vierailija
2/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No itse yrittäisin keskustella tuossa tilanteessa että ymmärtääkö hän mitä vuodelepo tarkoittaa, ja jos ymmärtää niin mitä sen laiminlyönnistä voi seurata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 20:34"]

Sekaannu

[/quote]

 

Miten? Mitä pitäisi tehdä?

 

Vierailija
4/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No et kai sä muuta voi tehdä kuin puhua. Sano tämä mitä tässäkin vuodatit. Et voi kuitenkaan sitoa ystävääsi sänkyyn, mutta voit toki tarjota käytännön apua jotta vuodelepo onnistuisi. Hän on aikuinen ihminen jolla on vapaa tahto...

Vierailija
5/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sano sille että soittaa lääkärille ja kysyy mitä tämä vuodelepo tarkoittaa, että mitä siinä saa ja ei saa tehdä. Et ala itse selittää koska ei varmaan usko, lääkäriä uskoo varmaan :)

Vierailija
6/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hän tuskin tietää mitä tarkoittaa keskonen. Synnytys oli todella helppo, koska lapsi painoi tasan 2kg. Kyseessä vielä 33 viikko eli pidemmällä. Vauva vietiin ennen kun ehdin nähdä ja joutui pariksi kuukaudeksi sairaalaan. Ennen 30 viikkoa syntyneet voivat joutua olla kuukausia sairaalassa. Vammautuminen on myös mahdollista. Meillä on terve lapsi, mutta tuttu joka synnyttänyt muistaakseni 29 viikolla, on lapsi vähän alikehittynyt. Liikkuminen, puhe ja muut jäljessä. Vakavakin vammautuminen mahdollista. Adhd:n riski myös mahdollinen, muistaakseni hyvin todennäköinen jos lapsi ei hengitä syntyessään.

Tiedän myös että makaaminen on raskasta. Jouduin viime raskaudessa vuodelepoon samasta syystä. En onneksi synnyttänyt ennenaikaisesti mutta en edes kävellyt kauppaan. Makasin lähinnä.

Mitä jos menisit auttamaan. Siivoaisit ettei ystäväsi tarvitse. Käyt kaupassa puolesta. Jos mies ei ole kotona, kuka sen tekee? En olisi pärjännyt ilman miestä vuodelevossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No tota lääkäriin tai neuvolaan soittoa ajattelinkin. Kiitos että sanoit sen #6, aijon tehdä niin. Ihmeellistä tämä kun hän on kuitenkin ollut niin tarkka kaikesta syömisistään ja tekemisistään raskauden aikana. Mutta nyt tällaisen asian kanssa pelleilee :(

Vierailija
8/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ystäväsi on noin tyhmä, niin tässä selvästi toimii luonnonvalinta ja evoluutio. Miten se osaisi vauvasta huolehtia myöhemminkään, kun ei nytkään? Eri asia on, jos kukaan ei ole häntä auttamassa, käymässä kaupassa ja tekemässä muita hommia suunnitellusti, jotta hän saisi levätä. Jos vaihtoehtoja on, niin on varmaan selvää, ettei kaveristasi ole äidiksi. Sitä saa mitä tilaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 20:50"]

Hän tuskin tietää mitä tarkoittaa keskonen. Synnytys oli todella helppo, koska lapsi painoi tasan 2kg. Kyseessä vielä 33 viikko eli pidemmällä. Vauva vietiin ennen kun ehdin nähdä ja joutui pariksi kuukaudeksi sairaalaan. Ennen 30 viikkoa syntyneet voivat joutua olla kuukausia sairaalassa. Vammautuminen on myös mahdollista. Meillä on terve lapsi, mutta tuttu joka synnyttänyt muistaakseni 29 viikolla, on lapsi vähän alikehittynyt. Liikkuminen, puhe ja muut jäljessä. Vakavakin vammautuminen mahdollista. Adhd:n riski myös mahdollinen, muistaakseni hyvin todennäköinen jos lapsi ei hengitä syntyessään.

 

Tiedän myös että makaaminen on raskasta. Jouduin viime raskaudessa vuodelepoon samasta syystä. En onneksi synnyttänyt ennenaikaisesti mutta en edes kävellyt kauppaan. Makasin lähinnä.

 

Mitä jos menisit auttamaan. Siivoaisit ettei ystäväsi tarvitse. Käyt kaupassa puolesta. Jos mies ei ole kotona, kuka sen tekee? En olisi pärjännyt ilman miestä vuodelevossa.

[/quote]

 

Kiitos. Voin kertoa vammautumisen riskistä hänelle, en siitä itse tiennytkään ja tuskin tiesi hänkään. Tähän asti olen vain puhunut siitä kuinka pitkän ajan vauva joutuu olla sairaalassa. Kuten sanoin, minä sekä hänen ja miehen vanhemmat olemma häntä auttanut niin paljon kun mahdollista. Olen pyytänyt ystävääni soittamaan aina jos pitää siivota/laittaa ruokaa tms, mutta hän ei soita :( Olen yrittänyt ehdottaa hänelle tekemistä levon ajaksi (kirjoja, netflix...) mutta ei tunnu toimivan. Enkä minäkään voi oman vuoden ikäisen vauvani kanssa heille muuttaa häntä vahtimaan. Isovanhemmat ovat kaikki töissä, joten käytännössä kukaan ei voi olla 24/7 hänen kanssaan.

 

Vierailija
10/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hänen pitäisi nyt ihan itse priorisoida asiat. Jos lapsi on hänelle ykkönen on aivan sama onko kotona siistiä ja ongelmia tulee vasta sitten kun jääkaapissa on pelkkä valo (ilmeisesti näin ei pääse käymään jos yhtään suunnittelee ostoksia jos kerran isovanhemmat ja ystävät ovat auttamassa viikollakin). Jos muutoin on elänyt terveellisesti vauvan ehdoilla, niin kysy miksi ihmeessä nyt haluaa riskeerata kaiken. Mutta siis sekaannu. Itse makasin lonkat painaumilla kun liikkumista piti välttää. Ei ollut hauskaa olla yksin kotona ilman tietokonetta tai muuta seuraa, mutta vauvan takia olisin seisonut vaikka päälläni ne muutamat riskiviikot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auttakaa!! Onko muita joilla olisi oma tarina kerrottavana vuodelepoajasta? Mitä tekemistä keksitte? Miten hoiditte arjen pyörityksen? Mikä pelotti teitä enemmän? 

Entä onko keskosen saaneita? Kertokaa sairaala-ajasta. Haluan voidan kertoa mahdollisimman paljon riskeistä yms.

Vierailija
12/27 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 21:27"]

Auttakaa!! Onko muita joilla olisi oma tarina kerrottavana vuodelepoajasta? Mitä tekemistä keksitte? Miten hoiditte arjen pyörityksen? Mikä pelotti teitä enemmän? 

Entä onko keskosen saaneita? Kertokaa sairaala-ajasta. Haluan voidan kertoa mahdollisimman paljon riskeistä yms.

[/quote]

 

Noh, minulla on viikolla 27+6 syntynyt poika. Vuodelevossa en ehtinyt olla kun synnytys käynnistyi syöksynä ja yllättäen. Pojalla on hydrokefalia, cp-vamma ja vaikea aivoperäinen näkövamma. Siinä sitä realismia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/27 |
10.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 08:59"]

Suomeen pitäisi tehdä lakialoite, että kaikkien syntyvien poikien putket solmittaisiin ja vanhempina mikäli haluaisivat jälkikasvua niin joutuisivat käymään samat prosessit läpi kuin esim adoptiovanhemmat. Säästyttäisiin näiltä torsoilta vanhemmilta ja luultavasti monilta torsoilta lapsukaisilta.

T: M31w

[/quote]

 

Siis sori en nyt tajunnut miten kommenttisi liittyi tähän ketjuun? Jos viittasit sillä lapsen isään niin hän kyllä paljon mielummin asuisi viikotkin täällä mutta pakon edessä joutuu työskentelemään toisella paikkakunnalla. 

-ap

 

Vierailija
14/27 |
10.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna olla ja katso mitä tapahtuu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/27 |
10.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

...

Vierailija
16/27 |
10.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 20:35"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 20:34"]

Sekaannu

[/quote]

 

Miten? Mitä pitäisi tehdä?

 

[/quote]

 

Käy ystäväsi puolesta kaupassa samalla kun itse käyt. Tee konkreettisia asioita, älä nalkuta. 

Jos siivoskelee kotona, liikkuu vähän, se on ihan ymmärrettävää. Kuka jaksaa maata 24/7? Vie hänelle kirjastosta kivoja kirjoja ja leffoja, jotka tekevät makaamisesta viihdyttävämpää. Miehellä on oma työelämänsä toisella paikkakunnalla, hän ei voi asiaan paljon vaikuttaa vaikka haluaisikin. Ystävien on astuttava remmiin. 

 

Vierailija
17/27 |
10.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskolasta kokemuksia...meillä siis se 33 viikolla syntynyt. Vauvalla happinaamarit, maito letkulla nenään. Päässä jonkinlainen anturi piikillä. Lisäksi kolme hengitystä ja sydämensykettä seuraavaa johtoa rinnassa. Aluksi johdot oli kiinni sylissäkin pitäessä. Kun nenäletkuista ja muista päästiin, oli syöttäminen vaikeaa, koska vauva oli liian väsynyt syömään. Huulten väristä piti koko ajan tarkistaa jos lapsi unohti hengittää syödessään. Tätä tapahtui vähän väliä. Meillä oli aika hyvä tilanne siis.

Samassa huoneessa oli kaksoset. Viikkoa en tiennyt mutta ehkä siinä ennen 30 viikkoa. Olin vieressä kun vanhemmille kerrottiin mahdollisesti lasten pysyvistä vammoista. En tietysti niitä kuullut, mutta äiti itki ja lääkäri oli hyvin lohduttava.

Vierestä hävisi keskoskaapista lapsi joka oli syntynyt jo 25 viikolla, ei selvinyt hengissä.

Vierailija
18/27 |
10.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No voi hitto mistä näitä huolimattomia mammoja oikeen sikiää?! Oma kaveri taas otti toisenkin raskauden alun rennosti ja kännäili kunnes taas alkoi pohtimaan et niin ku ehkäsy jätettii vasta pois ja nyt taas menkat myöhäs? Eiku äkkiä viimeset kännit ku raskaustestiä ei saa mistään ja sitte aamulla vasta raskaustesti , jotain ihan käsittämätöntä, akateeminen fiksu nainen, kuullut vaan myytin että ei se oo niin vaarallista alkutaskaudessa..joopa joo ekalla muksulla parit häiriöt jotka netin mukaan voi hyvinkin tulla nimenomaan alkoholista alkuraskaudessa... Sori avautuminen mutta mua aina ihmetyttää nää fiksujen naisten tempaukset raskauksissa!!!

Vierailija
19/27 |
10.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Googlaa kuvia "premature baby 26 weeks" ja näytä kaverillesi. Ehkä se sitten herää.

Vierailija
20/27 |
10.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Periaatteessa sanoisin aina, että älä sekaannu kun et kuitenkaan voi toisen ihmisen elämää elää.

 

Tässä tapauksessa kuitenkin ehdottaisin, että pelottele perusteellisesti, vaikka etsimällä tietoa siitä, mitä ennenaikainen syntymä merkitsee vauvalle. Tai pikemminkin niin päin, että miten tarina jatkuu silloin, kun alkaa kohdunkaulan pehmenemisellä.

 

Kysy myös, olisiko kuitenkin mukavampi maata kotona kuin sairaalassa. Mulla on kokemusta jälkimmäisestä enkä todellakaan itse ymmärtänyt, kuinka vakavasta asiasta on kyse ennen kuin lueskelin aikani kuluksi osastolla olleista kirjoista ja lehdistä. Toivottavasti onnistut vakuuttamaan, että lepääminen on kotona paljon viihtyisämpää kuin sairaalassa.

 

Surullista mutta totta sekin, että luonnonvalinnan vaikutuksesta tyhmät eivät lisäänny - mutta kummallista että sitä sattuu "fiksummillekin", että oman toiminnan seurauksena muuten terveestä vauvasta tulee vammainen.