Lue keskustelun säännöt.
Saisinko neuvonne ihmissuhdeasiassa
24.03.2014 |
Hei vaan.
Mies 29-vee kyselisi täältä ihmissuhdeneuvoja. Älkää kysykö miksi täältä, en ole aivan varma itsekään.
Olen ollut yhdessä vaimoni kanssa kohta seitsemän vuotta. Haluaisin näkemyksenne siitä, mitä minun kannattaa tämä parisuhteen kanssa tehdä.
Vaimoni on töissä naisvaltaisella alalla, edennyt siellä melko nopeasti alempiin esimiestehtäviin. Hän on nykyään koko ajan väsynyt. Hän herää kuudelta, menee töihin, tulee kotiin, joko vie koiran tai käy salilla (vuorotellaan koiran kanssa) ja sen jälkeen, jos ei tarvitse käydä kaupassa, menee nukkumään. Yleensä 19.30 - 21.00 välisenä aikana. Koko hereilläoloajansa hän on aivan naatti.
Minä tietysti yritän tukea häntä niin paljon kuin pystyn - vien koiraa, teen kotitöitä, käyn kaupassa. Sanoisin, että yhteensä nämä hommat menevät noin puoliksi, ehkä minä teen hieman enemmän.
Olen yrittänyt kysellä, miksi hän kokee olevansa niin väsynyt. Sanoo, että kun on niin paljon kaikkea tekemistä eikä ehdi rentoutumaan. Olen yrittänyt tarjota ratkaisuja: vähentäisitkö treenaamista, vietäisiinkö koira hetkeksi vanhemmille hoitoon, tekisinkö minä enemmän kotitöitä väliaikaisesti. Kaksi ensimmäistä ei tule kuuloonkaan (treenaaminen on kuulemma henkireikä ja koiraa tulisi ikävä). Kolmas tietty kävisi, mutta en minä pysyvästi ota valtaosaa kotitöistä - minä käyn yhtä lailla töissä ja olisi treenaamista myös.
Vaimoni ei myöskään koskaan tunnu olevan pitkään tyytyväinen valitsemaansa alaan. Hän on lukenut kolmea eri amk-tutkintoa ja valmistunut vain yhdestä. Nyt hän on valmistumisensa jälkeen ollut pari vuotta koulutusta vastaavissa töissä (ei itsestäänselvää vastavalmistuneelle!), ja taas haluaisi aloittaa uuden ammatin opiskelun. Mikä tietäisi taas ruokakunnan tulotason putoamista melkein puoleen nykyisestä.
Vaimoni on iloinen ja energinen vain lomamatkoilla joita olemme tehneet pari vuodessa. On ihanaa nähdä hänet hyvällä tuulella, siellä hän on se iloinen ja seksikäs nainen johon rakastuin yli puoli vuosikymmentä sitten.
Tulimme viimeiseltä rantalomaltamme kolme viikkoa sitten, ja nyt hän on kahden viikon jälkeen niin poikki, ettei loman "akkujen latauksesta" ole enää jälkeäkään.
Olen sanonut, ettei hän pysy terveenä eikä tämä ihmissuhde hyvänä, mikäli hän ei löydä jostain vähän elämäniloa arkeenkin. Ei aina voi eikä tarvitse olla megakivaa tietenkään. Mutta minulla alkaa myös veto loppua kun pitää katsella rakasta ihmistä niin väsyneenä ja allapäin, kuunnella kuinka hänen töissään kaikki on ihan lusmuja ja itse yrittää tehdä kotitöitä hiljaa.
Mitä toimintatapoja tähän tilanteeseen on? En halua erota, jos se on suinkin vältettävissä. Joutuisin kodittomaksi, koska vaimoni oletettavasti häätäisi minut yhteisestä kodista heti kun ottaisin eron puheeksi. Rakastan vaimoani ja haluan olla hänen kanssaan. Kuinka kauan tällaisia vastoinkäymisiä kannattaa katsella, eli milloin kyse ei enää ole ohimenevästä vaiheesta vaan kroonisesta tilasta? Vaimoni voi olla myös masentunut, miten tämä mahdollisuus kannattaisi ottaa hänen kanssaan esille? Hän ei ole erityisen hyvä käsittelemään tällaisia asioita, vaan yleensä menee mykäksi, luultavasti tahtomattaa, raukka.:(
Alkaa käydä vaikeaksi ja olen huomannut katselevani esim. kuntosalilla naisia, jotka hymyilevät ja ajatella seksiä heidän kanssaan.
Summa summarum, kysyn teiltä miten tällaisesta asiasta kannattaisi keskustella ihmisen kanssa, jolla on hieman vaikeuksia kohdata vaikeita asioita suoraan. Onko jotain "kiertoteitä" tai muita viestintäkikkoja joilla voisi saada oman viestin perille.
Kiitos kun sain avautua. :(
nimim. en halua erotilastoksi
Kommentit (36)
No ootko kertonut kuitenkin että olet onneton ja kaipaat sitä naista, joka vaimosi todellisuudessa on? Sillä tavalla ihan tosissasi. Pitäisihän vaimosikin reagoida siihen, että sinä olet onneton. Jos vaimosi ei tee asialle mitään, niin sitten otat jotenkin eron puheeksi, että sinä et pysty jatkamaan tällaisessa suhteessa jossa sinua ja sinun tarpeitasi ei kuunnella.
Mutta aivan ehdottomana neuvona annan sen, että turhaan pelkäät vaimosi reaktiota eropuheisiin jos kuitenkin ajattelet muiden naisten olevan kohta liian vastustamattomia. Sillä kun sille tielle astut, niin vaimosi aivan taatusti heittää sut pellolle ja siinä ei sitten auta enää mikään. Ja jos vaimosi on masentunut, niin et varmasti halua aiheuttaa hälle enää lisätuskaa sillä että petät häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meni maku koko tekstistä kun sanoit että haaveilet pettämisestä :( Onks kaikki miehet tollasia?! Mutta eihän tollanen ole elämää ollenkaan. Naisen pitäisi luopua jostain että on aikaa, tai ehkä jopa harkita osa-aika töitä.
Kiitos neuvosta.
En tiedä olenko varsinaisesti onneton, enemmänkin harmissani ja huolestunut vaimostani. En vain oikein osaa sanoa, olisiko kenekään muun ihmisen kanssa, saati yksinään, arki viiden vuoden jälkeen tämän ihmeellisempää.
En minä ole vaimoani pettämässä. Kuulun siihen (mahdollisesti harvinaiseen) mieslajiin, joka pystyy humalassakin kontrolloimaan kikkelinsä ja pitämään lupauksen jonka olen tehnyt. Tämä sillä perusteella, että ns. tilaisuuksia, joista en taatusti olisi jäänyt kiinni, on ollut eikä ole tehnyt tiukkaakaan kieltäytyä. Sen sijaan, olen huomannut vilkuilevani toisia naisia, mistä aikaisemmin tunsin heti piston sydämesseni. Nyt en tunne. En osaa sanoa johtuuko muutos tästä vaimoni "tilanteesta" vai siitä, että vuosien jälkeen sitä silmä vain harhailee, vaikkei pettämään olisikaan menossa.
Vaadi rauhallisesti vaimosi keskustelemaan tilanteesta. Erosta ei tarvitse puhua, korosta sitä, että olet huolissasi vaimosta ja itse olet onneton.
ehdottomasti kannattaa vaihtaa alaa jos ei ole tyytyväinen, tulojen lasku on tilapäistä. Olisiko vaimolla turhan totinen ote työhön, mitä hän sillä tavoittelee?
Teillä ei ole vielä lapsia? Jaksatko lapsiperhearkea ihmisen kanssa joka puurtaa itsensä piippuun jo pelkällä työllä? Jos perustatte perheen, tilanne ei tuosta ainakaan parane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 17:17"]
Meni maku koko tekstistä kun sanoit että haaveilet pettämisestä :( Onks kaikki miehet tollasia?! Mutta eihän tollanen ole elämää ollenkaan. Naisen pitäisi luopua jostain että on aikaa, tai ehkä jopa harkita osa-aika töitä.
[/quote]
Mullakin vähän laski fiilis, ennen tuota ajattelin jo että "oih mikä ihana mies", mutta toi muiden naisten kommentointi vähän latisti. Mutta sitten mietin, että noinhan se menee - ja menisi aivan varmasti omalla kohdallanikin. Ja jos on tuollaista jaksanut vuoden pari niin ei toi vielä kyllä paha ole. Moni mieshän pettää vaikka kotona sais toosaa ja huomioo niin paljon kuin lystää, mutta silti se kielletty houkuttaa. Naisethan varsinkin pettää usein tuollaisessa ap:n tilanteessa ettei kotona saa enää huomiota, ja nimenomaan se huomion puute vie vieraaseen petiin - ei siis seksin puute. Mutta siis eihän tuokaan mikään selitys ja syy ole, asioista pitää AINA puhua ennen kuin ne menevät pettämiseksi. Koska tässäkin tilanteessa tuolle pettämiselle olisi niin selkeä, ja jopa estettävissä, oleva syy. Eli on ok miettiä muita naisia tuossa tilanteessa, mutta ei se kyllä pettämiseen oikeuta ei millään tavalla. Koska sen pettämisen jälkeen ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin ero, joten sama se on erota hyvissä ajoin ennen sitä pettämistä. Eipähän satuta sitä toista osapuolta.
Se, että haaveilee seksistä muiden kanssa on ihan eri asia kuin pettämisen suunnittelu. Av-mammat näköjään tuomitsevat ajatuksetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numero 3:lle
Minä en ole sitä mieltä, että meillä olisi "liian vähän aikaa", koska ei kellään työssäkäyvällä pariskunnalla, joka edes vähän harrastaa muutakin kuin sohvalla makoilua, ole tämän enempää. Minua vain surettaa, kun tiedän että vaimoni on töissä koko ajan surullinen ja voimaton, enkä minä voi tehdä asialle mitään.
-ap, niinkuin viestissä 3:kin
Sillä on työuupumus ja kohta burnout. Hänen pitää lähteä nykyisestä työstä NYT tai ei parane ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pois esimiestehtävistä! Mä en ainakaan itsekään niitä kestäisi ja voisin kuvitella että olisin yhtä väsynyt kuin sun vaimo. Pitää olla mahdollisimman vähän vastuuta sisältävä työ. Joko alanvaihto tai työpaikan vaihto alemman tason saman alan duuniin kannattaa tehdä.
vaimosi on suorittaja, hän ei elä vaan yrittää pärjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitto on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti. Häviät nyt työlle. Ei tuohon voi muuta sanoa, kuin vaimon pitää saada prioriteetit kuntoon. Jos pää ei kestä olla "pikkupomo" ( joka on muuten kusisin virka johtajapesteistä) niin sitten pitää tehdän johtopäätöksiä.
P.S Ihan pakko vielä heittää av-klisee. Jos aloittaja olisi ollut nainen, niin tämä olisi jo otettu esiin. Ap, onko varmaa, ettei vaimo petä töissä? Kiire töihin ja lopputuloksena on, että lämpöä ja energiaa ei riitä omalle miehelle ja salitreeniä vielä, ettei tarvitse olla oman puolison kanssa. Myös tuollainen voi viedä voimat ja mielenkiinnon.
Tehkää vauva, niin vaimo saa muuta ajateltavaa kuin työ ja pääsee myös töistä pois joksikin aikaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
#6:
Ei ole lapsia, enkä kumpikaan sellaisia ole missään vaiheessa halunnutkaan. Vaimoni on älykäs ihminen, eikä taatusti haaveilekkaan lapsesta tilanteessa, jossa ilman sitäkin on puhti pois.
Ehkä suurempana hazardina pidän sitä, että vaimoni ei ehkä työelämässä tule olemaan koskaan tyytyväinen. Kuten sanottu, tutkintoja piti suorittaa useita puolivalmiiksi, ennenkuin löytyi tämä nykyinen homma. Minun mielestäni hän ottaa työnsä turhan raskaasti, mutta se tunne on hänelle totta. Kuka minä olen sanomaan, että "ei sulla siellä töissä sen vaikeampaa ole kuin muuallakaan".
Haluan vielä alleviivata, etten missään nimessä ole pettämässä. Nyt vain on ensimmäisiä kertoja tullut mieleen että hei, maailmassa on muitakin.
Mutta noin surullisen, rakkaan ihmisen jättäminen ensinnäkin olisi lähellä heitteillejättöä, enkä usko että voisin sellaista tehtyäni enää nauttia kenekään muunkaan seurasta.
Ehkä tämä on nyt sitten tätä. Voi olla, että minulla on ihmiselämästä vain turhan suuret odotukset.
-ap
ei ole mitään niin riistävää työtä kuin esimieshomma, kamalasti vaatimuksia monelta taholta ja palkka ja valtuudet eivät kuitenkaan kata työmäärää.
Joku sairaus tai puutos sillä on, ei terve aikuinen edes pysty nukkumaan noin paljon. Eli lääkäriin mars.
Ihan ensin kannattaisi passittaa vaimo lääkäriin. Jatkuvaan väsymykseen voi hyvinkin olla jokin fyysinen syy - anemia, kilpirauhasongelma, allergia jne.
#13:
Eihän tuo pettämisteoria mahdoton ole, mutta pidän erittäin, erittäin epätodennäköisenä. Jo siksi, että kyseessä on operatiivinen työ josta hän ei oikein voisi poistua kuksimaan, eikä hänen työpaikallaa oikeastaan ole edes miehiä.
Lisäksi vaimoni stressaa pienemmistäkin asioista valehtelua niin paljon, että luulisin tunnistavani moisen.
-ap
Olen seurannut murheellisena oman tyttäreni elämää. Hän sai opintojen jälkeen vakituisen työpaikan ja on hyvin kiinnostunut alastaan. Työ on varmasti rankkaa, mutta en silti ymmärrä hänen jatkuvaa väsymystään. Tytär ja miehensä eivät voi harrastaa mitään tai kutsua vieraita, koska tytär on jatkuvasti niin väsynyt. Menee iltaisin nukkumaan jo yhdeksän aikaan. Perheessä ei ole vielä lapsiakaan, joten sekään ei selitä jatkuvaa väsymystä. Työpaikkakin on ollut sama jo joitakin vuosia, joten sekään ei sinänsä voi väsyttää.
Tyttärelläni ei ole ystäviä. Hän on huono tutustumaan, vaikka onkin herttainen ihminen.
Mikä avuksi?
On totta, etten mielelläni näkisi ruokakuntamme tulojen romahtavan nyt kun olemme viimein vuosien opikselupuurtamisen jälkeen molemmat palkkatöissä ja elämä ei ole penninvenytystä samalla tavalla. Stressaava se oli sekin.
Näin sanottuanikin, tärkeintä olisi saada vaimo takaisin "elävien kirjoihin".
Otin asian puheeksi eilen. Hän rupesi itkemään ja hetken tuhertamisen jälkeen sanoi ymmärtävänsä pointin. Ehkä tämä tästä. :)
-ap