syömishäiriöstä avautuminen

vaikuttaa siltä et tää alkaa taas, anoreksia nimittäin...mun piti jo olla melkolailla terve, painoki oli jo normaaleissa lukemissa, mut mitä siinä tapahtu?

no minäpä kerron...ensinnäki ruokafobia joka alko jostain, en ennää uskaltanu kunnolla syä mittään kunnollista ja paino lähti tahattomasti putoon..siinä tapahtu kaikenlaista, perhesotkuja, ero tyttöystävästä, muita ihmissuhdesotkuja ja vaikeus puhua kenelleen asioista, itseasiassa ei ollu juuri ketään kelle oisin ees voinu puhua

se tunne ko näin sen luvun puntarilla pienenevän..aluksi se oikeesti tuntu pahalta, mut ko se jatko putoamista nii jossain vaiheessa se alko tuntuun taas hyvältä, pystyin oleen tyytyväisempi itteeni eikä kukaan huomannu puuttua siihen, hoitajillehan se selitty tuolla fobialla..ja osasyyhän se oikeesti oliki, en siis valehellu, aluksi vaa jätin jtn kertomatta, nimittäin sen et se tuntu myös tavallaan hyvältä se laihtuminen..

yhteen välliin aattelin et riittää et pudotan sen siihen 50, mut ei se sit jääny siihen, enkä tavallaan ees osannu ruveta syömään normaalisti tuossakaan, pelkäsin et lisäämällä syömistä se paino lähtis takas nousuun joten jatkoin niukemmalla ruokavaliolla ja kappas: paino putos edelleen...

viimeksi ko punnihin oli 49, mut taas tuntuu siltä ettei sekään riitä..
käyn jatkuvasti väittelyä mielessä: miksi teen tätä? miksi haluan laihtua? miten se mun oloa parantas? näyttäisinkö muka paremmalta?

ko katon kuvia liian laihoista ihmisistä ei ne oo mun mielestä kauniita, ne näyttää sairailta, ko taas vastaavasti saatan kattoa jtn normaalipainosta et ompa hyvännäkönen, mut mikä siinä ajatuksessa menee sit vikaan omalla kohalla, miksen oo tyytyväinen itteeni viel tässäkään vaiheessa, miksi pitäis edelleen laihtua?

toivoisin et voisin taas asettaa ittelle tavotteeksi kasvattaa ennemmin lihasta, saaha terveen näkösen vatta- ja käsilihakset, harrastaa taas kuntosalia ja syä monipuolisesti ja terveellisesti, saaha sen mielihyvän siittä lihasten kasvattamisesta, niin sitäpaitsi jaksaisinki paremmin..

mutta mitä hajen sillä laihuttamisella? tiän etten sillon oikee kehtais vetää kesällä bikinejä päälle ja mennä rannalle, ois vaikeempaa mennä uimahalliinkaan, en oikeen pystyis meneen kavereitten kaa syömään enkä piettää grilli-iltoja ilman et se tuntuis pahalta, tahon voia nauttia niistä, nehän on niitä iltoja mitä aina muistelen hyvillä mielin

mut silti se joku mielihyvä ko se vaa'an lukema pienenee..ja ko huomasin aamulla ko kattoin peilin kautta onko hiukset takkaa hyvin ja näin selän, tajusin mite luisevalta näytin, eka se tuntu inhottavalta ja inhosin sitä, mut ko katoin jonku aikaa nii se alko näyttään hyvältä ja aloin miettii et jos viellä ihan vähän pudottaisin nii nuo ylimääräset läskit lähtis, mä pystysin siihen..

en vaa tiä mitä mä tän kans tehen, oon sairas ja tiän sen, mut en vaa tiä pystynkö tai ylipäätään haluanko tehhä muutosta, haluanko painon takas terveisiin rajoihin?