Jos olet kipeä niin vietkö

En. En todellakaan jaksaisi nähdä sitä vaivaa, että pukisin ja veisin. On se välillä sellaista sirskusta.

En, mies veisi.

Olen aina ollut lasten kanssa kipeä yhtä aikaa. Mut jos lapset olisivat terveitä ja täynnä energiaa, ja minä sairas, niin veisin. Jos olen niin kipeä että olen saikulla, tarvitsen lepoa ja unta. Päiväkoti on niin lähellä että vieminen ei olisi kosin suuri suoritus.

Veisin, tai käytännössä mies veisi. Jos sairastetaan yhtä aikaa niin ollaan tietty kaikki kotona.

Jos kuumetta ja kova flunssa, jalka poikki tms. niin veisin, vatsataudissa ollessani en veisi, ihan vaan koska todennäköisesti lapset veisi pöpön päiväkotiin, tai sairastuisivat sielä itse. Kuumetta mulla onkin ollut, ilman, että lapset on sairastuneet ollenkaan ja kyllä silloin on olo niin kuollut, että en pysty heitä kaitsemaan.

Riippuu tosiaan omasta olosta, jaksaako vai ei olla lasten kanssa, sekä siitä, kuinka tarttuva tauti on, kuten vatsatauti. Silloin en veisi, vaikka en jaksaisi lasten kanssa ollakaan.

mies veisi. Meillä on onneksi sattunut minun sairastelut (molemmilla kerroilla vatsatauti) niin että mies vei aamulla lapsen hoitoon ja haki myös iltapäivällä. Toisella kertaa miehelle sattui vapaapäivä kun olin jälleen vuoteessa yön oksentelun jälkeen.

Olen vienyt, kun olo on ollut, kuin jyrän alle jääneellä korkean kuumeen ja flunssan vuoksi.

Tunsin kyllä huonoa omatuntoa silloin, mutta aattelin, että parempi tarhassa, kuin olisi kotona, tekisi tylsyyksissään tuhojaan, ei pääsisi ulkoilemaan ja eläisi muutenkin, kuin pellossa.

Kun olin vatsataudissa, en vienyt. Se tarttuu niin herkästi, vaikka tauti ei olisikaan päälle ns. pamahtanut. Olisi ollut vastuutonta viedä.

Periaatteessa en, mutta viimeeksi tenavilla ei kestänyt hermo kotona neljän seinän sisällä, kun oli kauniita päiviä ja äiti makasi kuumeessa. Joten päivän ihmettelyn jälkeen halusivat hoitoon seuraavana päivänä, että saa ulkoilla. Mies vei ja haki.

En ole koskaan vienyt, koska olen oikeasti ollut niin kipeä etten jaksa ulos raahautua. En myöskään ole vienyt lapsia päiväkotiin vajaakuntoisena tai toipilaana kuten monella on tapana.

Miten pystytte sairastamaan/tervehtymään, jos pitää koko ajan vahtia sitä muksua kotona? Ei voi edes nokosia ottaa...

Jos olette oikeasti todella kipeitä viekää ihmeessä terveet lapset tarhaan. Ettehän te pysty sairastamaan ja parantumaan jos juoksette lastenne perässä.. Tarhassa saavat leikkiä ja ulkoilla jne.

Nykyisin syyllistetään ns. turhaan tarhaan viemisestä ihan liikaa jos tilanne menee siihen että sairas äiti ei lepää vaan huolehtii lapsista koska ei itse voinut mennä töihin sairauden vuoksi. Jos lapsi on itse sairas niin sitten toki ei lasta tarhaan saa viedä.

Jos lapset on terveitä, niin todellakin vien. 

Kotiäitinä sai ihan riittävästi tuta sitäkin lajia, että puolikuolleena/vahvasti lääkittynä/keppien kanssa juokset muksujen perässä. Jotain "hyötyä" työssäkäynnistäkin sentään. Saa sairastaa rauhassa...

(Paitsi sitten, kun ne tenavatkin sairastaa...)

Mun lapseni ei ole hoidossa, mutta vein - tai siis mies vei - lapsen kaupungin lapsiparkkiin, että mä sain sairastaa rauhassa. Olin siinä potemassa jo toista flunssaa putkeen, joten tuli tarpeeseen!

Riippuu tilanteesta, joskus vien, joskus en. Kun olin korkeassa kuumeessa niin sillon mies vei ja haki.

Mä oon itse sairastellut tosi vähän, joten näitä tilanteita on ollut vähän. Niinä harvoina kertoina, kun olen ollut kipeä, en ole vienyt tarhaan. Mutta jos ois esim. totaalinen vatsatauti ja ei pääse sängystä ylös kuin vessaan ja lapsi olisi esim. 2v. niin varmasti sais mies viedä päiväkotiin. Sen ikäisen kanssa ei silloin pärjäisi.

Silloin kun en ole vienyt, olen ollut kovassa flunssassa ja lapsi on ollut joku 5-6v. On itse halunnut jäädä kotiin mun kanssa ja olen sanonut, että mä en pysty lähtemään sun kanssa pihalle enkä tekemään mitään eli jos oot kotona, niin sitten viihdytät itse itseäsi ja katsot videoita tai piirrät tms. Ruoan olen pystynyt kyllä lämmittämään. Lapsi on halunnut olla kotona ja pitää itsekin lepopäivän ja hyvin on mennyt.

En veisi, enkä ole vienyt kun mies on ollut työmatkoilla. Jos mies on kotona, vie lapsen hoitoon vaikka minä olisin sairas. Olen yrittäjä, joten ei ole sairaslomaa vaan teen töitä sairaanakin aina silloin kun se on mahdollista.

Veisin. Saikkupäivän maksaa työnantaja ja mun "velvollisuuteni' työntekijänä on pyrkiä parantumaan sairaudesta sen aikana mahdollisimman hyvin. Olisi väärin, jos joutuisin ottamaan lisää saikkua sen takia, että lasten perässä juokseminen on hidastanut toipumista.