Lue keskustelun säännöt.
Vakavasti syömishäiriöinen - kysyttävää?
22.03.2014 |
Elämä pyörii tämän paskan ympärillä. Kysykää, ehkä tajuun sitten itekin jotain....
Niin ja anoreksia-bulimia-yhdistelmä.
Kommentit (45)
TA: kyllä olen ihan oikea ammattilainen. Tietenkään motivaatio ei ole yksikertainen eikä mustavalkoinen asia. Mutta mun kokemuksen mukaan oma halu/tahto/motivaatio ja myös jonkinlainen inho syömishäiriötä kohtaan on ratkaisevaa sen suhteen, pääseekö siitä eroon, eli paraneeko niin sanotusti. Näin on todella monessa vastaavassa asiassa, esim. päihdeongelmissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 00:03"]
Oletko saanut hoitoa asiaan?
[/quote]
Eli et ilmeisesti, kun puhut pitäväsi sen salassa.
Olisiko paha asia mennä juttelemaan opiskelijaterveydenhuoltoon (jos opiskelet)? Aloitusviestissä sanot, että miten päästä pois, mutta seuraavassa kiistät tämän. Kumpi on oikeasti totuus, kysy itseltäsi.
Minä en ole mikään terveydenhuoltoihminen, kaukana siitä. Nämä on maallikon ajatuksia.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 00:03"]
Oletko saanut hoitoa asiaan?
[/quote]
Kerran mut laitettiin yhelle psykiatrille, mutta sain vaan lääkkeitä. Mietin oisko terapiasta hyötyy enemmä? Onko se ihan huuhaata? Vai päinvastoin noi lääkkeet ihan huuhaata? Ei mikään tähän auta oon jo ihan luovuttanu:( AP
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 00:06"]
TA: kyllä olen ihan oikea ammattilainen. Tietenkään motivaatio ei ole yksikertainen eikä mustavalkoinen asia. Mutta mun kokemuksen mukaan oma halu/tahto/motivaatio ja myös jonkinlainen inho syömishäiriötä kohtaan on ratkaisevaa sen suhteen, pääseekö siitä eroon, eli paraneeko niin sanotusti. Näin on todella monessa vastaavassa asiassa, esim. päihdeongelmissa.
[/quote]
Haluisin niin inhota tätä!!! Ja olla ajattelematta koko ajan ruokaa kun on niin paljon muutakin mitä toiset ihmiset miettii ja mie jään ulkopuolelle! Miten sitten muka alan vihaamaan syömishäiriötä ilman että vihaan syömistä? AP
8: 168/48... eli en missään sairaalakunnossa kuitenkaan kun päässä se ongelma vaan on :( en mä ees saa itteeni "riittävän" pieneks....
[/quote]
En ymmärrä, olen 173cm pitkä ja painan sama verran eikä mulla oo mitään ongelmaa. Miten sä oot niin vakavasti sairas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TA: Painosta: olet huomattavan alipainoinen (BMI tasan 17 niin kuin varmasti tiedät), ja jos sinulla säännöllistä bulimointia, diagnoosi on todennäköisesti buliminen anoreksia. Syömishäiriön "vakavuutta", sairaalakuntoa ei voi missään nimessä määritellä pelkästään painon perusteella. Anoreksiassa alipaino on aina vakava, ja alipainon komplikaatiot tulee ihmisille hyvin erilaisissa painoissa, se on hyvin yksilöllistä.
Jos haluat lisää tietoa fyysistä asioista, tarvitsen elinikäisen maksimipainosi ja minimipainosi. Myös syke (pulssi esim. ranteesta) kertoo jotain. Kuinka kompensoit, oksentelemalla - kuinka usein?
Mäkin käsittäisin vakavasti sairaaksi ne, jotka joutuu sairaalahoitoon syömishäiriönsä takia. Ap:n tilanne ei taida olla niin paha, ainakaan vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en oikein usko, että ongelmien syy poistuu lääkkeillä. Mutta niillä lääkkeillä (mieliala?) ehkä sais itsensä sellaiseen kuntoon, että pystyisi alkaa käsittelemään ongelmia ja niiden syitä. Eikö sillä psykiatrilla ollut ehdottaa mitään hoidon jatkoksi?
Ja jos oikeasti haluaisit pois syömishäiriöstä, niin ehkä sun ei myöskään pidä antaa "laittaa" sua psykiatrille vaan hakeutua psykiatrille. Meinaan siis sitä, että hakisit apua itsellesi, eikä niin että otat sen ikäänkuin vastustajana.
TA: taas joku nettikiusaaja ilmaanuti paikalle. On toki mahdollista, joskin hyvin harvinaistam että joku teini-ikäinen nuori aikuinen nainen on syömiseltään terve ja mitat 173/48 (BMI 16). Mutta se ei tarkoita sitä etteikö kysyjä ole selvästi alipainoinen. Valtaosan,>90% yli 20v naisista terve BMI on 20:n paremmalla puolella. Syömishäiriöitä ei myöskään määritetä pelkän painon perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 00:12"]
TA: Painosta: olet huomattavan alipainoinen (BMI tasan 17 niin kuin varmasti tiedät), ja jos sinulla säännöllistä bulimointia, diagnoosi on todennäköisesti buliminen anoreksia. Syömishäiriön "vakavuutta", sairaalakuntoa ei voi missään nimessä määritellä pelkästään painon perusteella. Anoreksiassa alipaino on aina vakava, ja alipainon komplikaatiot tulee ihmisille hyvin erilaisissa painoissa, se on hyvin yksilöllistä.
Jos haluat lisää tietoa fyysistä asioista, tarvitsen elinikäisen maksimipainosi ja minimipainosi. Myös syke (pulssi esim. ranteesta) kertoo jotain. Kuinka kompensoit, oksentelemalla - kuinka usein?
[/quote]
Käytännössä oksennan kaiken kun se on niin helppoa mulle nykyään. Voin yleisissä vessoissakin oksentaa kun saan sen tehtyä ilman mitään yökkäys ääntelyjä.
Mitä ne elinikäiset maksimi ja minimipainot sitten on? ja miten mittaan sykkeen? oon aina aivan hirveen väsynyt... ja jotkut sanoneet että kalpee ja kuiva iho.. AP
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 00:12"]TA: Painosta: olet huomattavan alipainoinen (BMI tasan 17 niin kuin varmasti tiedät), ja jos sinulla säännöllistä bulimointia, diagnoosi on todennäköisesti buliminen anoreksia. Syömishäiriön "vakavuutta", sairaalakuntoa ei voi missään nimessä määritellä pelkästään painon perusteella. Anoreksiassa alipaino on aina vakava, ja alipainon komplikaatiot tulee ihmisille hyvin erilaisissa painoissa, se on hyvin yksilöllistä.
Jos haluat lisää tietoa fyysistä asioista, tarvitsen elinikäisen maksimipainosi ja minimipainosi. Myös syke (pulssi esim. ranteesta) kertoo jotain. Kuinka kompensoit, oksentelemalla - kuinka usein?
[/quote]
Kysytkö minulta 173/48? Pulssin laskin 68. Maksimipaino on ollut raskaana 60kg ja minimipaino 46 mahataudin jälkeen hetkellisesti. Oksentele en lainkaan, nukkaa ei ole ja olen ihan normaali elintavoiltani. Lapsia on kolme ja kuukautiset tulee normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 00:12"]
8: 168/48... eli en missään sairaalakunnossa kuitenkaan kun päässä se ongelma vaan on :( en mä ees saa itteeni "riittävän" pieneks....
[/quote]
En ymmärrä, olen 173cm pitkä ja painan sama verran eikä mulla oo mitään ongelmaa. Miten sä oot niin vakavasti sairas?
[/quote]
No näyttää olevan ongelma sullakin.
TA: lääkkeet ja psykoterapia ei ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Usein niistä saa parhaan avun rinnakkain. Psykoterapeutin pitäisi olla sellainen jolla on kokemusta syömishäiriöistä. Oliko lääke fluoksetiini (kauppanimi esim. Seronil)? Millä annoksella söit, kuinka pitkään? Oleellista sekä lääkehoidossa että terapiassa on se, että hoito on riittävän pitkä. Esim. fluoksetiinissa todellisen tehon esiintulemiseen voi mennä 6kk. Psykoterapiaan kannattaa hakea Kelalta kuntoutusrahaa, siihen sitoudutaan vuodeksi kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 00:17"]TA: taas joku nettikiusaaja ilmaanuti paikalle. On toki mahdollista, joskin hyvin harvinaistam että joku teini-ikäinen nuori aikuinen nainen on syömiseltään terve ja mitat 173/48 (BMI 16). Mutta se ei tarkoita sitä etteikö kysyjä ole selvästi alipainoinen. Valtaosan,>90% yli 20v naisista terve BMI on 20:n paremmalla puolella. Syömishäiriöitä ei myöskään määritetä pelkän painon perusteella.
[/quote]
Anteeksi, en tullut kiusaamaan!
mä kysyn tätä just nyt kun on ollut sydämen rytmihäiriöitä ja tänään tuli just pahempi kuin aikasemmin.... en oo ollut sairaalahoidossa ja joo niinku nähty en oo edes niin laiha että siitä johtuiskaan, silti mua pelottaa enkä haluais kuolla mutten todellakaan myöskään voi aatella itteeni tyyliin 58 kilosena mikä vielä on tavallinen paino.... AP
TA: Maksimipaino on korkein paino jossa olet olet, minipaino pienin paino aikuispituudessa. Sykkeen mittaat ranteen sisäsyrjältä etusormen kärjellä; laske monta sykästä minuutissa.
Jos oksentelet joka päivä, tilanteesi on vakava. Onko sinulta katsottu verenkuvaa, natriumia, kaliumia? Entä luusto - onko kuukautiset?
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 00:22"]
TA: lääkkeet ja psykoterapia ei ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Usein niistä saa parhaan avun rinnakkain. Psykoterapeutin pitäisi olla sellainen jolla on kokemusta syömishäiriöistä. Oliko lääke fluoksetiini (kauppanimi esim. Seronil)? Millä annoksella söit, kuinka pitkään? Oleellista sekä lääkehoidossa että terapiassa on se, että hoito on riittävän pitkä. Esim. fluoksetiinissa todellisen tehon esiintulemiseen voi mennä 6kk. Psykoterapiaan kannattaa hakea Kelalta kuntoutusrahaa, siihen sitoudutaan vuodeksi kerrallaan.
[/quote]
Seronilia just oon syönyt ja mulla meni siihen usko muutamassa kuukaudessa....kai olis pitänyt pidempään sitten syödä? vai onko siitä oikeesti apua? en halua kelan tukemaan terapiaan kun se näkyy kaikissa vakuutus systeemeissä ja kamalan kallista maksaa itse kaikki:( enkä ees tiedä saisinko tota tukee eli oonko "riittävän" sairas... AP
Tyhmä kysymys: miten ruokaa mietitään koko ajan? Mitä sinä siitä siis ajattelet, vaikka koulussa tunnilla tai kirjaa lukiessa tai juuri nyt? Olen lukenut syömishäiriökuvauksia, joissa puhutaan ruuan ajattelemisesta, mutta en osaa kuvitella mitä ne ajatukset ovat, kun omakohtaista kokemusta ei ole.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 00:23"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 00:17"]TA: taas joku nettikiusaaja ilmaanuti paikalle. On toki mahdollista, joskin hyvin harvinaistam että joku teini-ikäinen nuori aikuinen nainen on syömiseltään terve ja mitat 173/48 (BMI 16). Mutta se ei tarkoita sitä etteikö kysyjä ole selvästi alipainoinen. Valtaosan,>90% yli 20v naisista terve BMI on 20:n paremmalla puolella. Syömishäiriöitä ei myöskään määritetä pelkän painon perusteella.
[/quote]
Anteeksi, en tullut kiusaamaan!
[/quote]
Ja anteeksi, en tullut minäkään. Eräs tuttuni vain joutui sairaalaan syömishäiriönsä takia monta kertaa niin että hengenlähtö oli lähellä, joten tuo vakava jotenkin vain särähti ikävästi korvaan.
Oletko saanut hoitoa asiaan?