potuttaa lievä työpaikkakiusaus
Työpaikalla kolleega kohtelee minua kuin ilmaa. Välttää tervehtimistä. Jos tulee käytävällä vastaan, nostaa nokkansa pystyyn ja ohittaa minut. Voisi olla melkein huvittavaa, jollei se tuntuisi minusta ikävältä.
Jos jokin informaatio pitäisi tulla hänen kauttaan minulle, voin olla melko varma, etten sitä saa. Unohtaa kertoa. Ei kuitenkaan unohda kertoa muille. Eikä muut unohda kertoa tai välittää informaatiota minulle. Kun en saa tietoa, se heikentää mahdollisuutta tehdä työtäni. Lisäksi heikentää työmotivaatiotani, kun huomaan että jokin tieto on jäänyt minulta saamatta.
Hän on sosiaalisesti kovin lahjakas. Tekee pienet källinsä niin taitavasti, että niistä on hankala kertoa esimiehelle. Kuka nyt unohduksesta loukkaantuisi. Ja kaikesta en voi edes osoittaa, että hän juuri olisi asian takana. Kummallisia asioita vaan minulle töissä tapahtuu.
Jos itse olisin sosiaalisesti lahjakas, alkaisin kahvipöydässä suureen ääneen ihmetellä, että onpa outoa, kun työvaatteeseeni pukukaapissa on tullut iso musta tahra. Vaan en ole. Puren hammasta, pidättelen kyyneleitä ja koetan puhdistaa tahraa.
Arvaako kolleega, että työpäivän jälkeen kotona itken hänen takiaan. Tuskin.
Mutta miksi hän tekee sen? Persoonassani (vaatimaton, hiljainen ihminen) ärsyttää häntä jokin? Tuottaako toimintansa hänelle mielihyvää? Iloa? Tyydytystä?
Maija
p.s. Emme ole kolleegan kanssa kilpailijoita. meillä on eri tehtävät/osaamisalueet ja olisi koko tämän pikkufirman (ja minun ja kolleegan) etu, jos osaisimme puhaltaa yhteen hiileen.
p.s. Vaihtaisin työpaikkaa, mutta se olisi pakenemista ja toisaalta vaihtoehtoista työpaikkaa ei juuri nyt ole näköpiirissä.
Ja tiedän myös, että ihmisillä on suurempiakin pulmia ja ongelmia kuin lievä työpaikkakiusaus, mutta mulla on asiat varmaan hyvin juuri nyt, kun tämä on suurin asia, joka potuttaa juuri nyt.
Kommentit (24)
Tuntuu vähän että hysterisöit koko tilannetta. Ei kaikilla ihmisillä ole tapana jatkuvasti tervehtiä kun samalla työpaikalla kuitenkin koko ajan ollaan.
Miten tuo tahra liittyy mihinkään? Yritätkö väittää että työkaverisi on salaa mennyt tahrimaan työvaatteesi. Kuulostaa vainoharhaiselta.
Olen huomannut että joillakin ihmisillä on ikään kuin pakonomainen tarve aiheuttaa harmia jollekulle (kiusata) ja luoda jonkinlaisia omia hierarkioita systeemien sisällä. Ehkä jotkut ihmiset saavat sitä kautta tunteen etteivät ole ihan alimmalla portaalla. Kyse voisi olla siis paitsi pelkästä ilkeydestä tai kateudesta myös huonosta itsetunnosta, jota yritetään parantaa polkemalla jotakin toista. Sinä olet ehkä vain sopivin uhri koska todennäköisesti et nouse vastaan.
Mikäli et saa tarvitsemaasi tietoa, kannattaa asiasta alkaa keskustella ääneen eli selvittää kenen vastuulla tiedon antaminen oli. Mikäli aina päästään samaan henkilöön, voi asiasta keskustella esimiehen kanssa. Ihmettelet vaan, että aina jää tieto saamatta x:ltä. Voit vaikka esittää huolestunutta ja kysyä, ettei x:llä vaan ole dementiaa ym tai muita vaikeuksia hoitaa tehtäviään?
Asioiden hoitoon kannattaa ottaa aikuisempi ote, sen sijaan että jää tossukkana nyyhkimään kurjaa kohtaloaan.
Jos tiedonkulussa on ongelmia, reilusti vaan pomon kanssa asiat puheeksi syyttämättä ketään. Jollei työkaverillesi ole erikseen määritelty vastuuta tiedonvälityksestä, ei tiedottamatta jättäminen ole edes hänen moka vaan esimiehenne. Nyt vaan asiallisesti ja rohkeasti otat vastuualueet pomon kanssa puheeksi etkä maalaile mörköjä seinille.
Sano sille suoraan että jos ei lopeta kiusaamista niin ilmoitat asiasta työsuojeluun
Unohda ja keskity töihisi. Työpaikka on työpaikka ei kaverikerho. Hoidat työhön liittyvät ongelmat ja kaiken muun laitat kollegasi puutteellisuuden piikkiin. Mitään ihanne työpaikkaa ei ole ja kiusaamiseen ei auttamatta ole syytä, jotkut ovat vaan kusipäitä.
Se että jonkun mystisen tahran ihmettely kahvipöytäkeskustelussa vaatii sun mielestä jotain sosiaalista lahjakkuutta kertoo valitettavasti että sulla on isoja ongelmia itselläsi.
Uskon myös samalla että koko kiusaamisjuttu on vaan korvies välissä ilman totuuspohjaa.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 08:37"]
Sano sille suoraan että jos ei lopeta kiusaamista niin ilmoitat asiasta työsuojeluun
[/quote]
Aikuisen pitäisi pystyä puhumaan aikuiselle niin kuin aikuiselle puhutaan, eikä piiloutua muiden selän taakse. Se olisi kuin aseen antaminen kiusaajalle, että tuo ei ainakaan pysty itse puolustautumaan.
Tässähän on esitettynä asiat ap lasien läpi katsottuna. Harvoin asiat on näin mustavalkoisia. Kaikki ihmissuhteet ovat kuitenkin aina kahden kauppaa, jossa pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan tulisi miettiä olisiko kummassakin vikaa.
Ajanhenki näyttää olevan, että on trendikästä olla kiusattu ja sitä nähdää ihan kaikessa hymyssä, katseessa jne...
Huoh! Käyttäytyjä ja käytöksen mahdollistaja. Ongelma todettu, joko ratkaiset sen tai annat asian olla. Ja vaihtamalla työapaikkaa ongelma olisi ratkaistu? Kun sudesta pääsee eroon tulee karhu vastaan. Seuraavastakin paikasta löytyisi joku joka katsoo oudosti tai lempeäsi hymyilllen katsoo sinua nenän vartaan pitkin.
Et ole lapsi enää eli ota rohkeasti vastuu itsestäsi. Mene vaikka itsepuolustuskursille, jos saisit vähän itsetuntoa lisää.
> itsepuolustuskursille, jos saisit vähän itsetuntoa lisää.
Joo, itsetuntoni ei ole kovin vahva, mut en ole varma vahvistuisiko se itsepuolustuskurssilla. Mut varmaan joku itseilmaisukurssi voisi olla minulle hyvä, koska sillä alueella minulla on selkeästi puutteita.
On vaan helpompi 'paeta' henkisesti tilannetta esimerkiksi yrittämällä järjestää sisältöä elämääni työn ulkopuolelle, jotta jaksaisin olla töissä. Onnistunkin siinä usein.
Mutta sitten tulee taas tilanne, että työpuhelimeni laturi on hävinnyt. Ja eikö kolleegalle ole ilmestynyt juuri sellainen. Jonain aamuna istun neukkarissa odottamassa asiakasta. Olen tehnyt etukäteen valmistelevaa työtä asiakastapaamista varten. Vaan sitten käy ilmi, että kolleega ei ole vaivautunut ilmoittamaan, että asiakas perunut tulonsa. Taannoin meidän piti pitää yhteinen esitys asiakasryhmälle, jossa minä esitän oman vastuualueeni asiat ja hän omansa. Kolleega ei ikinä ilmestynyt paikalle. Tiedän olevani herkkä, mutta kolleegan käytös masentaa minua.
ap
Kamalan tylyjä vastauksia täällä taas.
Suosittelen ap:lle etsimään jonkun kivemman paikan purkaa tuntojaan.
Työpaikkakiusaamisen hämmentävimpiä muotoja ovat juuri tällaiset hienovaraiset dissailut. Ei olla huomaavinaan, vältellään, jätetään infoa kertomatta. Tehokkuus perustuu siihen että kuten näissä vastauksissakin on huomattu, on helppo kuitata asia "vainoharhaisuudeksi" tai liiaksi miettimiseksi.
On totta että kaikki eivät aina huomaa tervehtiä, tai että informointiunohdus ei ole iso juttu. Mutta kun tällainen käytös on systemaattista, se tuo kohteelleen ikävän tunteen jota ei voi olla huomaamatta.
Pahinta kiusaajalle on paljastuminen. Siksi kehotankin että otat tyynen hymyilevänä asian esiin, joka kerta. "Ai, täähän onkin ihan uus juttu?! Mitenkäs tästä ei ole annettu mitään tietoa?" (Yritä välttää "miks MULLE ei ikinä kerrota mitään, ja MUT taas jätetään sivuun" -tyyppistä viestintää, ettet saa marttyyrin leimaa.) Kyllä sinnikäskin kiusaaja pikkuhiljaa joutuu seinää vasten kun toistuvat laiminlyönnit alkavat kiinnittää muidenkin huomiota.
Kiusaajasi kuulostaa niin ikävältä ihmiseltä etten viitsisi tuollaista tervehtiäkään. Ota ilo irti siitä ettei sun tarvitse. Käännä sinä pääsi pois kun hän tulee vastaan.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 09:34"]
> itsepuolustuskursille, jos saisit vähän itsetuntoa lisää.
Joo, itsetuntoni ei ole kovin vahva, mut en ole varma vahvistuisiko se itsepuolustuskurssilla. Mut varmaan joku itseilmaisukurssi voisi olla minulle hyvä, koska sillä alueella minulla on selkeästi puutteita.
On vaan helpompi 'paeta' henkisesti tilannetta esimerkiksi yrittämällä järjestää sisältöä elämääni työn ulkopuolelle, jotta jaksaisin olla töissä. Onnistunkin siinä usein.
Mutta sitten tulee taas tilanne, että työpuhelimeni laturi on hävinnyt. Ja eikö kolleegalle ole ilmestynyt juuri sellainen. Jonain aamuna istun neukkarissa odottamassa asiakasta. Olen tehnyt etukäteen valmistelevaa työtä asiakastapaamista varten. Vaan sitten käy ilmi, että kolleega ei ole vaivautunut ilmoittamaan, että asiakas perunut tulonsa. Taannoin meidän piti pitää yhteinen esitys asiakasryhmälle, jossa minä esitän oman vastuualueeni asiat ja hän omansa. Kolleega ei ikinä ilmestynyt paikalle. Tiedän olevani herkkä, mutta kolleegan käytös masentaa minua.
ap
[/quote]
Mutta tuohan on todella epäammattimaista käytöstä joka kääntyy kyllä kollegaasi vastaan. Jos toinen ei tule asiakastapaamiseen sovitusti pitää asia ottaa esiin esimiehenne kanssa. Pyri myös sopimaan asiat tämän kollegan kanssa kirjallisesti, sähköpostilla tai vaikka tekstarein, jottei voi tiukan paikan tullen väittää ettei mitään tapaamista ole sovittukaan.
Mulla on myös tuontapaisia kokemuksia työpaikalta. Ja olen kyllä ollut samalla työnantajalla kohta 25 vuotta. Joten kyllä tuota oikeasti esiintyy. Minussa on sama "valuvika" kuin ap:ssa, etten osaa ottaa tätä asiaa tyylikkäästi ja uskottavasti esille työpaikalla, joten pysyttelen hiljaa. Ystäväni ovat sitä mieltä, että olen vainoharhainen. Itse en vainoharhaisuuteeni usko tässä asiassa. Ikääkin mulla on jo viidenkympin paremmalla puolella, joten en ole enää mikään epävarma tyttönen.
Onneksi työpaikalla on muitakin ihmisiä kuin nämä, joiden kanssa tieto ei kulje. Onneksi he ovat vähemmistö.
Yritä keskittyä omaan elämäänsä. Ala häntä kohtaan ihan samanlaiseksi.
Yleensä tuollainen "sosiaalisesti taitava kiusaaja" on jonkin sortin psykopaatti tai narsisti ja ei edes tajua tekevänsä mitenkään väärin tai tuntee tekevänsä jopa oikein.
Jos itse et ole vainoharhainen asiassa (ja tätä kannattaa pohtia) niin oikeastaan ainoa keino muuttaa tilannetta on se että kiusaaja jää kiinni teoistaan. Eli jos kun hän unohtaa kertoa sinulle jotakin minkä muut tietävän sinun pitää ottaa asia esille kaikkien kuullen ko. tilanteessa tyyliin "ikävää että x unohti taas kertoa minulle asiasta että olisin voinut ...) vielä parempi jos tuot asian esille esimiesten kuullen. Silloin et kuullosta itse vainoharhaiselta ja jos ko toiminta toistuu usein niin x jää kyllä kiinni. Voit muotoilla asian myös ystävällisesti "olisin halunnut tehdä asian, mutta valitettavasti en saanut x:ltä tietoa asiasta" jos syy ei ole yksin x.n niin kannattaa miettiä miksi muutkaan eivät kertoneet asiasta? Mitä sitten varsinaiseen kiusaukseen tulee (esim. vaatteiden sotkeminen) niin asiat kannattaa ottaa esille muiden kuullen "ihme juttu että takkini oli sotkettu kaapissa. En kyllä ymmärrä miten se voi siellä sotkeutua itsestään."
Tärkeintä on se että et ala kuulostamaan vainoharaiselta ja syyttelemään muita asioista joista et voi heitä syyttää.
Mitä on lievä työpaikka kiusaaminen? Kiusaaminen on lievänäkin kiusaamista!
Mitä on lievä työpaikka kiusaaminen? Kiusaaminen on lievänäkin kiusaamista!
Infromaation välittämättä jättäminen ja asiakastapaamisista pois jättäytymisestä pitää raportoida esimiehelle! Kai näin on tehty?
Jos ei, alkaa oma toimintasi näyttämään myös epäammattimaiselta ja siten kiusaamisesta syyttely alkaa näyttämään oman osaamattomuuden peittelyltä.
AP on saanut hyviä neuvoja tässä ketjussa, päällimäisenä olisi epäkohdista asiallisesti esimiehelle raportoiminen. Vastuu siirtyy siten hänelle laittaa asiat kuntoon. Mikä estää toimimasta näin?
Tunnistaako kiusaaja itse syyn, miksi hän tekee kiusaa?
ap