Lue keskustelun säännöt.
168cm ja 62kg, näytän lölleröltä, auttakaa!
07.05.2014 |
Syön liian suuria annoksia ja olen varsinainen tunnesyöjä; huonon päivän aikana ja myös sen päätteksi syön liikaa ja vääränlaista ruokaa, ja yleensä salaa. Muuten syön suht terveellisesti; ei lihaa, paljon kasviksia, kalaa ja täysjyväviljaa.
Tahtoisin aloittaa kuntoilun mieluiten jollain kotijumpalla ja saada muutamia kiloja tiputettua, olisiko teillä hyviä ohjeita?
Ahdistaa saamattomuus ja syöpöttelykohtaukset, joiden aikana jopa tiedostan mitä teen, mutta en silti lopeta syöpöttelyä. Tällainen toiminta alkoi jo esimurrosiässä ja on todella hankalaa päästä siitä eroon.
Vatsa pullottaa, vaatteet ei istu, en jaksa tämän takia painostaa muuhunkaan ulkonäköön.
Kommentit (21)
Saakohan tämä taas alapeukkuja, muttasiis ala vaikka tekemään 4-5krt/viikko kotona verryttely, 200 vatsaa, 100 peruskyykkyä, 100 askelkyykkyä ja 200 selkää :) Jos ei jaksa lähteä salille, niin on tämä parempi, kuin ei mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että kotona tulee alkuinnostuksen jälkeen mitään jumppaa tehtyä. Suosittelen että liityt kuntokeskukseen niin syyllisyys ajaa käymään siellä. Sulla ei ole varsinaisesti ylipainoa joten älä stressaa syömisistä liikaa. Älä osta kotiin vaan mitään karkkeja ja sokerimättöä, osta sen sijaan hedelmiä ja vihanneksia ja tee välipaloiksi smoothieita yms kevyitä herkkuja.
Kävin salilla ennen raskautta (lapsi nyt 1,5v) 3-4 kertaa viikossa, ja kehon koostumus oli kyllä parempi. Söin myös paremmin tuolloin. Nyt olen lapsen kanssa kotona, mies on paljon poissa kotoa reissutyönsä takia, joten noin tiheä salilla tai jumpassa käynti ei enää onnistu.
Harrastatteko muut tunnesyömistä tai oletteko päässeet sellaisesta eroon?
Minusta tuntuu myös, etten koskaan ole harrastanut liikuntaa tarpeeksi "raskaasti". Salilla käydessäni minulle tehtiin henkilökohtainen ohjelma, mutta en koskaan sen tehtyäni ollut "kuoleman kielissä". Vaatiiko kiinteytyminen verta hikeä ja kyyneleitä, vai riittääkö kevyempi puhiseminen?
Ap
et varmastikaan ole mikään kovin paha löllykkä! Alat vaan liikkumaan ja katsot vähän syömisten perään niin kyllä se siitä:) painosi on mielestäni ihan ok!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täällä saman pituinen akka kuin sinä :) Painoa mulla on nyt 59-60. Jenkkakahvat löytyy, nahka roikkuu... Lonkkaluut näkyy ja saan vatsan sisään (heh) ja aloitin juoksemisen nyt. Aion tiputtaa painon 55 kiloon. Peilikuva ei miellytä pätkän vertaa, kaikenlisäks kuulun niihin ihmisiin joilla suklaapalakin näkyy mahan seudulla. Mikä sun housukoko on? Meneekö 36 jalkaan? Itse taistelen mielitekojen kanssa. Aloitin painon tiputtamisen viime su, ja aamupaino näyttää -300g. Jippii.......
Mulla menee 36 housut jalkaan, reisistä ja takapuolesta sopii hyvin, mutta vatsa on tiellä, eikä housut mene kiinni! Ja jos menee niin uskomaton löllykkä pullottaa siinä päällä. Samoin kun sulla 8, ylimääräinen näkyy lähinnä vatsassa ja jenkkiksissä. Iltaisin mulla yleensä lähtee homma lapasesta; vaikka päivällä pysyn suunnitelmassa niin illalla "vähän maistelen" jotain ja sitten luovutan koko homman...
Mutta sullahan on lähtenyt loistavasti homma käyntiin! Mulla olis tavotteena samat kilot ku sulla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisin kans liittyä tähän ketjuun 170cm/68kg ja tavoitteena aluksi 60kg. Ajattelin edetä vähän itsesovelletulla GFG-menetelmällä. En siis ole gramman tarkka eli en punnitse mitään mutta pyrin noudattamaan sitä suurinpiirtein, sen lisäksi syön ehk muutaman hedelmän päivässä.
tsurbelo
Oon hirvee tunnesyöppö ja oon yrittäny liian kauan laihduttaa liian matalila kaloreilla(alle 800) ja sortunu aina ahmimaan joten nyt koitan pitää kalorit jossakin 1200-1500 paikkeilla. Oon vartalomalliltani todellinen päärynä, varsa on litteä mutta jenkkakahvat tulee kun oon lihonut ja housut kiristää, ala vartalo on siis aivan epäsuhteessa ylävartaloon. Ongelmakohtani on käsivarret (tahdon kiinteämmät, ovat löllöt), Reidet on löysät ja liian isot, jenkkikset pois! Voitaisiin ruveta täällä päivittelemään että miten sujuu! Alotan siis huomenna.
tsurbelo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle vois tehdä hyvää ruuan punnitseminen. En ole kovinkaan perso makealle, vaan ihan vaan suolaiselle ruualle! Teen pariksi päiväksi terveellisen salaatin, otan annoksen, sitten toisen, ja illalla syönkin loput... tai sitten kerta annos on valtava!
ap
Mukana! 168/62. Maha kasvaa ja paino noussut 5 kiloa. Toimistotyöläinen ja autoilua pari vuotta entisen pyöräilyn asemasta. Makea maistuu iltaisin!
Eva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen 168/60 ja oon kyllä tosi tyytyväinen kaikkinensa. Ei pömpötä vatsa, eikä ole liikaa missään, vaikka en käy salilla tai liiku muutenkaan. Onko tässä jotain outoa?
Mahtavaa, kohtalotovereita löytyy! Teen tässä nyt samoilla tulilla tunnustuksen; kävin pari päivää sitten ostamassa easy diet- pusseja ja ajattelin näillä tiputtaa tarvittavat kilot. Maistuivat kuitenkin niin pahalle, että en kyennyt noudattamaan dieettiä kuin yhden päivän! Hairahdan välillä tällaisiin juttuihin hetken mielijohteesta ja yksikään ei ole johtanut mihinkään muuhun kuin morkkikseen tuhlatusta rahasta ja typeryydestä!
Mutta nyt on kulunut tarpeeksi rahaa ja turhautumisen kyyneleitä, joten muilla keinoilla kilojen on nyt lähdettävä!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 23:15"]
Mä olen 168/60 ja oon kyllä tosi tyytyväinen kaikkinensa. Ei pömpötä vatsa, eikä ole liikaa missään, vaikka en käy salilla tai liiku muutenkaan. Onko tässä jotain outoa?
[/quote]
Ei siinä ole mitään outoa jos on tyytyväinen vartaloonsa! Sinulla taatusti sopusuhtaisempi vartalo kuin esim. minulla. Olen pienirintainen pallomaha ohuilla jaloilla, ei näytä hyvältä...
ap
Melko samoissa mitoissa aloitin jokunen vuosi sitten liikkumaan ja syömään paremmin. 3 kertaa viikossa tunnin reipas kävelylenkki poltti tehokkaasti rasvaa. Lisäksi ruokavalio GFG-pohjalta kasvissyöjälle sovellettuna. Pikkuhiljaa sitten hieman hölläsin ruokailuja. Reilussa puolessa vuodessa lähti kuusi kiloa, eikä nälkää tarvinnut nähdä.
Nyt housut tosin ovat alkaneet hieman puristaa eli pitäisi vähän taas lisätä liikkumista, kun matka ei vielä ole niin pitkä. Mutta toivotan tsemppiä tavoitteisiin, ne on kyllä mahdollista tavoittaa! T: 169/58
En neuvo kun en ole asiantuntija, eikä metodini ole mikään todellakaan suositusten mukainen...Mutta kokemuksia kysellen - minulla tunnesyömiseen tuli tolkkua, kun tein kammoamani vanhan laihdutusvinkin: kirjasin ylös syömiseni, rehellisesti. Alkoi ällöttää, tuli psykologinen vastareaktio mitä MÄÄRIÄ sain alas kun se olo iski, ja miten tyhmästi taas jäi syömättä juuri mitään pitkiä aikoja.
Lisäksi vaatteet menivät vaihtoon - oli pakko hyväksyä ettei se koko 34/36 enää solahda päälle, just vatsan kohta itselläkin oli kamala. Olin tottunut olemaan siro ja 38 vaatteet tuntuivat olevan maailmanloppu alkuun ostaa. Mutta hyvin istuvissa vaatteissa sitä kokoa tunsin itsevarmuutta ja siitä painonpudotus lähti.
Kuntoilunkin ja liikunnankin varmaan kannattaa sinun aloittaa juuri miellyttävällä tavalla, joillekin "verta, hikeä ja kyyneliä" voi olla ominaisin, toisille lenkit luonnossa, arkiliikuntatavat nyt pitää pahemmaksi palloksi paisumisen ainakin itselläni aisoissa..
terkuin 168/56, -5 kg lähtenyt
[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 23:57"]
En neuvo kun en ole asiantuntija, eikä metodini ole mikään todellakaan suositusten mukainen...Mutta kokemuksia kysellen - minulla tunnesyömiseen tuli tolkkua, kun tein kammoamani vanhan laihdutusvinkin: kirjasin ylös syömiseni, rehellisesti. Alkoi ällöttää, tuli psykologinen vastareaktio mitä MÄÄRIÄ sain alas kun se olo iski, ja miten tyhmästi taas jäi syömättä juuri mitään pitkiä aikoja.
Lisäksi vaatteet menivät vaihtoon - oli pakko hyväksyä ettei se koko 34/36 enää solahda päälle, just vatsan kohta itselläkin oli kamala. Olin tottunut olemaan siro ja 38 vaatteet tuntuivat olevan maailmanloppu alkuun ostaa. Mutta hyvin istuvissa vaatteissa sitä kokoa tunsin itsevarmuutta ja siitä painonpudotus lähti.
Kuntoilunkin ja liikunnankin varmaan kannattaa sinun aloittaa juuri miellyttävällä tavalla, joillekin "verta, hikeä ja kyyneliä" voi olla ominaisin, toisille lenkit luonnossa, arkiliikuntatavat nyt pitää pahemmaksi palloksi paisumisen ainakin itselläni aisoissa..
terkuin 168/56, -5 kg lähtenyt
[/quote]
Vaateongelmaan olisi hyvä minunkin saada tolkkua; on paljon kauniita mutta liian pieniä vaatteita, joista ajattelen että sitten joskus mahdun niihin. Enkä saa oikein ostettua oikean kokoisia tähän päivään. Pitäisi myös opetella pukeutumaan vartalotyypin mukaan ja hyväksyä ettei tule koskaan näyttämään samalta kuin nuorempana, jolloin olin mallinmitoissa...
Söitkö siis todella paljon kirjoittaessasi ruokapäiväkirjaa? Millainen olisi pahin esimerkkipäivä?
Itse pidän luonnossa liikkumisesta ja pitkistä kävelylenkeistä, mutta jotenkin tuntuu ettei tätä lasketa aina varsinaiseksi liikunnaksi, ja tästä otan sitten paineita.
Ajattelin kerrankin ruveta oikeasti noudattamaan "kohtuudella kaikkea" - dieettiä eikä itään ihmedieettejä. Ne ihmedietit ja liian isot rajotukset että voisin loppuelämän noudattaa ei ole mahdollisia. Nyt pyrin syömään 4-5 kertaa päivässä 200-350kcal annoksia ja joka päivä on vähintää syötävä se 4 kertaa!! Vaikka ei olisi nälkä mutta jos jätän aterioita välistä niin tiedän että se kostautuu ja sitten syön kaksin käsin kaapit tyhjiksi. 10kg laihdutettavaa lievästä ylipainosta ja normaalipainon sisällä, nyt teen tämän viimeisen kerran ja kunnolla. Tahdon pois tunnesyömisestä.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 10:29"]
Ajattelin kerrankin ruveta oikeasti noudattamaan "kohtuudella kaikkea" - dieettiä eikä itään ihmedieettejä. Ne ihmedietit ja liian isot rajotukset että voisin loppuelämän noudattaa ei ole mahdollisia. Nyt pyrin syömään 4-5 kertaa päivässä 200-350kcal annoksia ja joka päivä on vähintää syötävä se 4 kertaa!! Vaikka ei olisi nälkä mutta jos jätän aterioita välistä niin tiedän että se kostautuu ja sitten syön kaksin käsin kaapit tyhjiksi. 10kg laihdutettavaa lievästä ylipainosta ja normaalipainon sisällä, nyt teen tämän viimeisen kerran ja kunnolla. Tahdon pois tunnesyömisestä.
[/quote]
Voisi olla minun kirjoittamani teksti, olen juuri samanlainen syöjä. Ja juuri samanlaiset tuntemukset siitä että nyt tämä on tehtävä kunnolla ja oikein, ei enää ihmekokeiluja!
Tuo tunnesyöminen on todella haastava juttu, vaikka tiedostan ongelmatilanteet jolloin menee ahmimiseksi, saatan vain hyväksyä tilanteen ja jatkaa syömistä! Vaikka tiedän siitä seuraavan pettymyksen ja itseinhon tunteet!
Mitkä tilanteet tai tunteet sinulla laukaisevat tuon tunnesyömisen?
Ap
Mene salille ja bodypumpiin. Kyllä se niillä lähtee.