Voiko 26v mt-ongelmainen nainen päästä armeijaan?

En tiedä saako ne noita taustoja selville jollet itse ota puheeksi, eli tuskimpa se on este.

Mutta kyseenalaistaisin motivaation lähteä inttiin ylipäätänsä. Ehkä tässä on taustalla se, että siellä saisi varmasti huomiota jätkiltä osakseen. Sille olisi parempi lähteä terveellä itsetunnolla ettei ajaudu tekemään jotain huomionkipeyksissään mitä saa myöhemmin hävetä ...

Eihän ne vapautetut miehetkään välttämättä ole väkivaltaisia, vaan ongelmat ovat samalla alueella kuin ap:lläkin. Jos seulan läpi vielä onnistuu pääsemäänkin, niin todennäköisesti maitojuna vislaa melko pian. Ameija ei ole hoitolaitos, vaan siellä on oltava terve niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Ei naisen tarvitse olla kovinkaan terve käydäkseen armeija. Riittää kun osaa jakaa iloisesti pimppiä. Sillö pötkii jo pitkälle. Siitähän oli juttu ruotuväki lehdessä millaissta se on meno nykyisin intissä. Yhtä naimista.

Ovatko sun mielialaan liittyvät ongelmat masennusta? Silloin ei kannata lähteä, masennut aika todennäköisesti.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 10:04"]

Ovatko sun mielialaan liittyvät ongelmat masennusta? Silloin ei kannata lähteä, masennut aika todennäköisesti.

[/quote]

olen aina pitänyt itseni haastamisesta ja fyysisesti rankoista jutuista.

t.ap

Aloittajalla on kolme vaihtoehtoa. Joko menet "kutsuntoihin" eli naisten valintatilaisuuteen ja keskustelet avoimesti kutsuntalääkärin kanssa mahdollisuuksistasi, menet valintatilaisuuteen etkä pukahda missään vaiheessa ongelmistasi kenellekään, kokeilet sen 40 päivää että kestääkö pää tai sitten unohdat koko homman ja kadut loppuelämäsi ettet edes yrittänyt. Vout itse valita joko avoimen tien tai salailun.

Hommaan vaikuttaa myös se, että onko sinulla lääketieteellistä diagnoosia tai lääkitystä.

Itse menin inttiin parikymppisenä eikä varmaan olleet kaikki muumit laaksossa, mutta hyvin pärjäsin. Opin elämänhallintaa, sain siviilielämäni kuosiin, kasvatin selkärangan jne. Mutta yhden lahopään positiiviset kokemukset eivät vielä ole puolustus suuntaan eikä toiseen, sanompa vaan sen, että mitään kategorista kyllä/ei totuutta tässä asiassa ei ole.

T: Res. korpraali, mt-kuntoutuja, kolmesti kerrannut

Mieliala ja itsetunto eivät välttämättä kyllä intissä parane, ainakaan aluksi. Siellä alokas on kuitenkin nobody ja alokasaika henkisesti melko raskasta. Jos olet kuitenkin noista ongelmistasi huolimatta sosiaalinen tyyppi ja tulet yleensä miesten kanssa toimeen niin ehkä. Siihen ei kuitenkaan mielestäni kannata luottaa, etteivätkö ongelmasi tulisi jollain tavalla esiin, mahdollisesti jo hakutilanteessa. Sekin on sitten vielä oma juttunsa, että armeijan tapa ja keinot käsitellä ongelmia ovat aika rajatut, eli tukea ongelmatilanteessa voi olla niukasti tarjolla.

26-vuotiaana ei kannata lähteä asevelvolliseksi, ellei ole pakko. Oli sitten mies, nainen, mt-ongelmainen tai ei.

Jos sä kovasti haluat niin voithan sä kokeilla.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 13:16"]26-vuotiaana ei kannata lähteä asevelvolliseksi, ellei ole pakko. Oli sitten mies, nainen, mt-ongelmainen tai ei.

[/quote]

Tarkennan siis vielä. Tämä johtuu siitä, että 19-20 vuotiaitten pikkupoikien kanssa sotaa leikkiessä syntyy luultavasti armoton vitutus, jos on 26-vee. Osa skapiaisistakin voi olla tuolloin jo nuorempia ja todella lapsellisia.

Suoraan sanottuna sun itsetunto ei tule intissä parantumaan ja se voi vaan pahentaa oloa

Meillä oli saapumiserässä tyttö jolla oli aiemmin ollut masennusta, oli luonteeltaan herkkä. Jätti armeijan kesken koska ei vaan henkisesti kestänyt. Itki lomilta palatessa. Ei vaan kestänyt sitä ilmapiiriä jossa ei saanut millään tavalla heikko. Ei ollut oikea paikka hänelle. En todellakaan voi suositella.

Hän kuitenkin pärjäsi todella hyvin, kouluttajat ois RUKiin laittanu kurssin parhailla pisteillä. Ajatus siitä että joutuu vielä rankempaan paikkaan ja muiden "eteen" huutamaan olikin varmaan liikaa ja siksi keskeytti. Ehkä rivimiehenä miehistössä ois sopinut paremmin.

et tule pääsemään, koska se kysely/lääkärintarkastus on "piinaava"

ja itse olen nainen ja armeijan käyneenä voin sanoa että ottaa psyykkeelle aika kovasti. itselläni ei ole mitään mt ongelmia, mutta armeija on niin fyysisesti ja henkisesti erittäin rankkaa.

Pv ei oo paikka jossa korjataan psyyke tai haastetaan pelkästään fyysisesti. Henkinen kantti määrittelee fyysisen jaksavuuden siinä laitoksessa. Jos on itsetunnon kanssa ongelmia, ei varmasti auta se, että jokaista liikettä, sanaa, läppää ja tekoo arvioidaan ja vähätellään. Ensin koulutus alotetaan siitä, että ihminen oppii olemaan olematta mitään. Sitten taotaan nuppiin, että kun teitä olemassaolemattomia on kaksi, te ootte jo jotain. Ja niin edelleen. Lisäksi häviämisentunne tulee voimattomuuden lisäksi tutuksi. Se on ihmisen uudelleenrakentamislaitos, jossa normaalin psyykkeen ja fysiikan rajoihin mahtuvat ihmiset soseutetaan ja survotaan uusiin muotteihin, joista kootaan pala palalta nöyrää joukkoo jotka tiedostaa yhden ihmisen voiman ja heikkouden. Tarvitsetko todella ylimääräistä painetta, tai olemassaolosi kyseenalaistamista?