Miten usein näette appivanhempia?
Itse olen seurustellut 13 vuotta, josta avoliitossa 8 vuotta ja olen nähnyt n.50 km päässä asuvat appivanhempani tasan yhden kerran vuosi sitten. En ole kokenut tarvetta tutustua heihin, kun en muutenkaan tykkää kylättelystä, vaan olen enemminkin "erakkoluonne". Eivätpä hekään ole osoittaneet mielenkiintoansa tutustua minuun.
Kommentit (10)
En ole nähnyt kertaakaan, asuvat samassa kaupungissa. Suhteessa samaan mieheen 8 vuotta. Mies käy heidän luonaan juhlapyhinä ja joskus töidensä jälkeen. Mä vietän juhlapyhät omien vanhempieni luona koska välimatka on niin pitkä (minä Rovaniemellä ja vanhemmat Helsingissä), ettei sitä ihan vain viikonlopun takia aja.
Vähintään joka viikko, joko appivanhemmat käyvät meillä tai me appivanhemmilla. Auttavat paljon lastenhoidossa ja muutenkin ollaan läheisiä. Usein tulevat ruokakaupan kautta kyläilemään. Minusta ihan mukavaa, kun meillä on tiukkaa taloudellisesti asuntolainojen ja muiden menojen kanssa.
Appiukon olen nähnyt kerran. Anoppia näin kahdesti ennen kuin kuoli. Ei asuta samalla mantereella.
Viimeksi noin kuukausi sitten, mutta mies ja lapset viikko sitten. Anopin kanssa kyllä soitellaan noin kerran viikossa.
Nykyään, kun asutaan samalla paikkakunnalla näen heitä 5-7 kertaa viikossa.
Ennen , kun oli välimatkaa yli 300 kilometria, nähtiin kerran, pari kuussa (silloin toki aina koko viikonloppu putkeen.)
En koskaan. Ovat manan mailla. Emme näe myösään omia vanhempiani. Ovat myös manan mailla. Miettikääs tätä, kun lähes kaikkien teidän sukulaiset tahtovat olla jotenkin vääriä ja huonoja. Kun ainokasemme syntyi, yksi isovanhempi oli elossa. Onneksi oli edes yksi. Hyvät välit lapsikin sai häneen rakennettua, vaikka mummi asui 400 kilometrin päässä.
Joka hemmetin päivä. Asuvat alakerrassa.
Noin 5 kertaa vuodessa, välimatkaa n.10km. Kiireisiä eläkeläisiä, ovat harvoin kotona ja meillä eivät suostu käymään.
Joka kuukausi tai joka toinen kuukausi.
Ja joka ainoa juhlapyhä, kun on enemmän vapaata. Silloin anoppi tunkee meille kylään. Ja jos meillä sattuu olemaan muuta tekemistä, loukkaantuu kun ei pääse kylään.
Ja on muka aikuinen ihminen olevinaan. Kyllä aikuisen ihmisen pitää osata olla juhlapyhinä itsekseen omassa kodissaan.