Lue keskustelun säännöt.
Älkää kertoko perheestänne mitään ylimääräisiä tietoja kouluun tai päiväkotiin
09.04.2014 |
Mitä vähemmän on henkilökunnan kahvipöytään reviteltävää, sen parempi. Ihan riittävästi niille jää jauhettavaa siitäkin, mitä ette voi peittää - lapsen vaatteet, vanhempien vaatteet, lapsen ruoka-, liikunta-, nukkumis- ja mediankäyttötottumukset, lapsen toiminta lapsiryhmässä, vanhempien vuorovaikutus aikuisiin, mahdolliset terveydelliset ongelmat tai ongelmat esim. oppimisessa...
Nimimerkillä sote-alan opiskelija, joka tuskin tahtoo päivääkään tehdä sitä työtä, jota varten kouluttaudun. Inhottaa kuunnella sitä paskanjauhantaa, mitä lasten ja heidän vanhempiensa asioihin liittyen jatkuvasti käydään.
Kommentit (46)
Joo, peruskouluissa ei kannata tehdä sijaisuuksia kouluikäisten lasten vanhempana, jos tahtoo pitää yllä sellaista kuvaa, että opettajat ovat vilpittömän kivoja tyyppejä ja kohtelevat kaikkia oppilaita ammattitaitoisesti ja kunnioituksella. Koko maisterikööri nauraa tikahtuakseen, kun opettaja matkii lapsen puhetapaa ilkeään sävyyn. Pitäähän sitä tietysti olla keinot purkaa työn aiheuttamaa stressiä, mutta rajansa kaikella - ne pilkatut lapsetkin on jonkun ihmisen maailman rakkaimpia ihmisiä, joilla on tunteet ja joiden kasvattamisesta opettajat ovat osaltaan vastuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä väliä sillä on mitä puhuvat? Kunhan ovat minulle asiallisia kasvotusten.
Oon huomannut, että näitä päiväkodin tätejä on kahdenlaisia. Toiset puhuu ja revittelee ja toiset ei.
On tuurista kiinni minkälaisia tätejä kellekin sattuu.
Ja riippuu aika paljon lapsen vanhemmasta kenestä puhutaan. Mitä "lähempänä" vanhempi on, sitä enemmän puhutaan. Esim. jos on vaikka entinen päiväkodintäti niin hänen lapsesta kyllä puhutaan.
Tai sitten jos on jotenkin tiedetty henkilö, opettaja, kaupunginjohtaja tai lääkäri.
Mutta KAIKKI tädit eivät puhu ja heitä ei vois vähempää kiinnostaa.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 21:45"]Mitä väliä sillä on mitä puhuvat? Kunhan ovat minulle asiallisia kasvotusten.
[/quote]
Tosin lisään vielä, että lasten pilkkaaminen on todella alhaista.
Olin joskus harjoittelijana päiväkodissa. Ihan uskomatonta paskaa jauhavat vanhemmista. Siinä arvostellaan ammatit, vaatteet, sanomiset ja sanomatta jättämiset. Ihan sama mitä vaatteita käyttää: aina on joko liian hienoa, kallista, huonoa, halpaa (kyllä pitäisi vähemmälläkin pärjätä tai vaihtoehtoisesti, luulisi arkkitehdeillä olevan varaa parempaan).
LaSten saama huomio ja hoito korreloivat suoraan siihen, kuinka pidettyjä lasten vanhemmat olivat hoitajien keskuudessa. Osa sai luuserileiman jo toukkalassa.
kammottava, nokkiva kanalauma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me emme ole kertoneet ammattejamme koska sillä tiedolla päiväkoti tai koulu ei tee yhtään mitään. Sama koskee myös työpaikkoja. Haluamme lapsillemme neutraalia kohtelua.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 21:45"]
Mitä väliä sillä on mitä puhuvat? Kunhan ovat minulle asiallisia kasvotusten.
[/quote]
No eihän sillä periaatteessa olekaan. Silti minua kyllä inhottaa ajatus, että minusta olisi puhuttu siihen sävyyn kun olin lapsi, tai että mahdollisista tulevista lapsistani puhuttaisiin niin. Heti parin ekan työharjoittelupäivän aikana opettaja sanoo, että "tuo lapsi on ihan helvetin ärsyttävä" tai pilkkaa lapsen vaatteita, hiuksia, harrastamattomuutta, jopa nimeä. Tottahan se vaikuttaa lasten saamaan kohteluunkin, jos jo työharjoittelijoille tehdään selväksi, ketkä ovat kivoja lapsia ja ketkä todella rasittavia tapauksia. Sitä paitsi on ihan puppua, että lapsia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti. Ei se mitään räikeää ole, mutta enemmänkin sellaista Orwellin "toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset"-menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole alalla töissä, joten en tunne kahvipöytäkeskusteluja ko. ympäristössä, mutta kolme lasta on päiväkodissa ollut, enkä pane yhtään pahakseni jos henkilökunta on keskenään puhunut perheestämme tai lapsistani. Se ei välttämättä ole negatiivisesti ajateltua takanapuhumista, paskanjauhantaa tai juoruilua, vaan ehkä myös yritystä taustoittaa lapsen käyttäytymistä tms. Tai jos onkin, niin mitä se mua haittaa?
Mikä on sellainen ammatti millä lapsi saa hyvää kohtelua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään kerro. Olen myös kieltänyt päiväkodin ja neuvolan välisen yhteydenpidon. Kaikki tieto kulkee vain ja ainoastaan vanhempien kautta.
Ainakaan allergiset, astmaattiset tai muuten vaan erityisjärjestelyjä tarvivat lapset eivät miellytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekä koulu, että päiväkotimaailmoissa työskennelleenä olen täysin samaa mieltä. Juoruaminen on pahempaa kuin missään. Kahvipöydässä taannutaan ihan kakaroiksi. Myös miespuoliset.. itseasiassa kaikkiin kasvatusammatteihin ajautuu epävarmat ja pönkitystä kaipaavat persoonat. Ovat usein myös addiktoituneita, joku alkoholiin, joku urheiluun tai johonkin ns elämäntapaan ym.
Nimim. Uudelleen kouluttautunut alanvaihtaja
Sitä itketään, että tuolla muualla ihmiset ovat ilkeitä, epäkypsiä ja juoruilevia, mutta juuri sitä samaahan te mammat teette täällä! Onko oikeasti noin vaikeaa nähdä tai hyväksyä sitä ongelmaa juuri itsessä? Onko teidän mammojen aina pakko projisoida ongelmianne toisiin?
Mies33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 21:52"]
Mikä on sellainen ammatti millä lapsi saa hyvää kohtelua?
[/quote]
Eskarilaisten parissa kovassa huudossa ovat kotiäidit, joiden lapsi on tietysti vain eskariajan hoidossa. Muuten sanoisin, että joku vaatimaton, kuntasektorin työpaikka olisi hyvä olla, vähän pitää koulutusta olla muttei liikaa. Sosionomi, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, kätilö lienee aika hyviä vaihtoehtoja. Opettajien lapsista tykätään tai vihataan, jos opettajavanhempi on ärsyttävä, on lapsikin tietysti. Matalasti koulutettujen/kouluttamattomien lapsiin suhtaudutaan joko säälivästi tai alentavasti. Sossupummi ei kannata olla, tosin tietyltä työntekijäryhmältä saa kyllä silloin positiivista ekstrahuomiota.
t. AP
Eiköhän ne kahvipöytäanalysaattorit saa sen tiedon ihan muiden hengenheimolaisten kautta? Ei siinä voi estellä koska erilaiset rekisterit vuotavat kuin seula.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 21:52"]
Mikä on sellainen ammatti millä lapsi saa hyvää kohtelua?
[/quote]
ihan perinteiset arkkitehti ja lääkäri olivat meillä suosikkeja. Huonointa kohtelua taisi saada HKL:n bussi/sporakuskin lapset. Ja nämä olivat 'tietysti' äitien ammatit, eihän kanat miehiä arvostele tai noki ;)
Miten helvetissä te mukamas alan ammattilaisina voitte katsella tuollaista menoa tekemättä ilmoitusta noista narsisteista? Nauhoittakaa puheet ja pankaa ne nettiin, niin asiaan saadaan muutos!
Ei kyse tosiaan ole pelkästä suunsoitosta, vaan nuo asenteet vaikuttavat lapsen saamaan hoitoon, hänen saamaansa kohteluun ja sitä myötä syntyvään käsitykseen ihmisistä koko loppuelämän ajaksi!
t. yksi vanhempiensa aseman takia lapsena syrjitty
Pienellä kylällä kasvaneena mulla on aivan päivänselvää, että ihmiset juoruavat, ilkeästikin, eikä sitä voi estää. Päiväkodin aikuisilla ei juuri ole muuta virikettä siellä kuin juoruilu, ja minä olen aina olettanut, että heti kun suljen oven alkaa sen päivän havaintojen vertailu.
Niin kauan kuin omat lapseni saavat hyvää hoitoa, otan juoruilun ihan vaan tylsistyneen ihmisluonteen tapana saada stimulaatiota puuduttavaan päivään. Sillä mitä minä teen tai jätän tekemättä ei ole asian suhteen mitään merkitystä.
No mutta joka ammatissa/työpaikassa on tämä sama ilmiö. Puhutaan asiakkaista/tms, ehkä epäkunnioittavaankin sävyyn. Sitä on jopa tutkittu, että tietyssä määrin vahvistaa työntekijöiden yhteishenkeä, yhdessä puretaan kahvipöydän ääressä jonkun ärsyttävän asiakkaan käytöstä jne. Tietysti rajansa tälläkin kuinka törkeitä juttuja revitään. Mutta yleensä rankka huumori pelastaa ne hirveimmät hetket töissä. Sairaaloissa vasta potilasjuttuja revitelläänkin...
Mä olen suhtautunut tuohon niin että en voi mitenkään sitä kahvipöytäruotimista estää, joten valitsen olla ajattelematta sitä kokonaan. Kuten itsekin ap sanoit, kerroin minä meidän elämästä mitään ylimääräistä tai en, niillä riittää joka tapauksessa tarvittaessa juoruttavaa ties mistä sellaisestakin joka näkyy päällepäin kertomattakin.
Täysin häviävä taistelu, ei kannata lähteä siihen erityisesti panostamaan. Puhukoot. En voi alkaa välittää siitä mitä päiväkodin tädit minusta ajattelevat, hulluksihan siinä tulisi.