Paljonko vanhemmat maksavat elatusapua huostaanotetuista lapsista?

Vähän niinkuin ne Lieksan mamut, jossa se kaupungin(oliko johtaja?)työntekijä myönsi että ottamalla pakolaisia valtio antaa kunnalle rahaa, ja kunta saa pitää työpaikat pakolaiskeskuksessa.Hyvin lyhytnäköistä.

1 siis "yksi" huostaanotettu maksaa joka perkeleen vuosi VERONMAKSAJILLE noin 100000 euroa per PENSKA.

Ymmärrätkö vai väännänkö ratakiskoa ?

Ei palsta mammat ymmärrä on paljon helpompi sanoa kuinka monta miljoonaa menee kreikkaan ja aivan kuin tuhka tuuleen Pyh...

Muistakaa äänestää kokoomusta niin saatte rikkaat rikastumaan ja köyhät köyhtymään.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 18:17"]

1 siis "yksi" huostaanotettu maksaa joka perkeleen vuosi VERONMAKSAJILLE noin 100000 euroa per PENSKA.

Ymmärrätkö vai väännänkö ratakiskoa ?

[/quote]

Kenelle tämä oli osoitettu? Huostaanotot todellakin maksavat. Kukaan ei niistä rahallisesti hyödy.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 18:40"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 18:17"]

1 siis "yksi" huostaanotettu maksaa joka perkeleen vuosi VERONMAKSAJILLE noin 100000 euroa per PENSKA.

Ymmärrätkö vai väännänkö ratakiskoa ?

[/quote]

Kenelle tämä oli osoitettu? Huostaanotot todellakin maksavat. Kukaan ei niistä rahallisesti hyödy.

[/quote]

Huostaanotoilla bisnestä tekevät firmat hyötyvät.

Huostaanottobisnes on miljardibisnes. Jonka veronmaksajat maksavat. Veronmaksajien rahat jaellaan ulkomaisille ylikansallisille veronkiertofirmoille, jotka eivät maksa verojaan Suomeen. Piikki on auki ja kansa maksaa sekundalaadun hoidosta ja tarpeettomista huostaanotoista. Täysin järjetöntä touhua!

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 21:31"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 18:40"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 18:17"]

1 siis "yksi" huostaanotettu maksaa joka perkeleen vuosi VERONMAKSAJILLE noin 100000 euroa per PENSKA.

Ymmärrätkö vai väännänkö ratakiskoa ?

[/quote]

Kenelle tämä oli osoitettu? Huostaanotot todellakin maksavat. Kukaan ei niistä rahallisesti hyödy.

[/quote]

Huostaanotoilla bisnestä tekevät firmat hyötyvät.

Huostaanottobisnes on miljardibisnes. Jonka veronmaksajat maksavat. Veronmaksajien rahat jaellaan ulkomaisille ylikansallisille veronkiertofirmoille, jotka eivät maksa verojaan Suomeen. Piikki on auki ja kansa maksaa sekundalaadun hoidosta ja tarpeettomista huostaanotoista. Täysin järjetöntä touhua!

[/quote]

Mitkä firmat? Kun lapsi huostaanotetaan, hänet ensisijaisesti sijoitetaan omaan sukuun. Toissijaisesti vieraaseen perheeseen. Joissakin tapauksissa johonkin muualle. Kunta ei tässä asiassa tienaa eikä jaa rahaa mihinkään firmoihin. Kuka ja millä instresseillä bisnestä tässä asiassa pyörittää ja kuka niitä rahoja saa? Voin vastata itse, että ei kukaan.

Onhan niitä yksityisiäkin lastenkoteja ym... millaista bsnestä niissä mahdetaan tehdä?

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 21:35"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 21:31"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 18:40"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 18:17"]

1 siis "yksi" huostaanotettu maksaa joka perkeleen vuosi VERONMAKSAJILLE noin 100000 euroa per PENSKA.

Ymmärrätkö vai väännänkö ratakiskoa ?

[/quote]

Kenelle tämä oli osoitettu? Huostaanotot todellakin maksavat. Kukaan ei niistä rahallisesti hyödy.

[/quote]

Huostaanotoilla bisnestä tekevät firmat hyötyvät.

Huostaanottobisnes on miljardibisnes. Jonka veronmaksajat maksavat. Veronmaksajien rahat jaellaan ulkomaisille ylikansallisille veronkiertofirmoille, jotka eivät maksa verojaan Suomeen. Piikki on auki ja kansa maksaa sekundalaadun hoidosta ja tarpeettomista huostaanotoista. Täysin järjetöntä touhua!

[/quote]

Mitkä firmat? Kun lapsi huostaanotetaan, hänet ensisijaisesti sijoitetaan omaan sukuun. Toissijaisesti vieraaseen perheeseen. Joissakin tapauksissa johonkin muualle. Kunta ei tässä asiassa tienaa eikä jaa rahaa mihinkään firmoihin. Kuka ja millä instresseillä bisnestä tässä asiassa pyörittää ja kuka niitä rahoja saa? Voin vastata itse, että ei kukaan.

[/quote]

Otapa selvää asioista.

SUURIN OSA huostaanotoista tehdään 15-17-vuotiaille nuorille. Nämä sijoitetaan käytännössä AINA lastenkotiin tai vastaavaan laitokseen. Jota ylläpitävät valtaosin suuret ylikansalliset veronkiertofirmat. Huostaanotot ovat miljardibisnestä!

Myös nuoret sijoitetaan aina ensisijaisesti perheisiin. Ei siellä mitään mystisiä miljardibisneksiä ole takana. Sinä vain haluat uskoa niin.

Raha ei ratkaise alkoholismia, elämänhallintaongelmia tai mielenterveyttä.

Moni perhe ajattelee, että jos olis saanut 2000e/kk käteen, niin lapsia ei olisi tarvinnut huostaanottaa. Totuus vaan on se, että ihan yhtä nopeasti ne rahat häipyy sieltä tililtä kuin ennenkin, koska perussyitä ei ole vielä hoidettu.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 22:05"]

Myös nuoret sijoitetaan aina ensisijaisesti perheisiin. Ei siellä mitään mystisiä miljardibisneksiä ole takana. Sinä vain haluat uskoa niin.

[/quote]

Oletpa harvinaisen sinisilmäinen ja asioista tietämätön.

Lue vaikka oheinen Taloussanomien juttu "Lastensuojelusta on tullut miljoonabisnestä":

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/06/16/lapsibisnesta-ei-valvo-kukaan/201231577/137

Jutussa mm. tutkimusprofessori Matti Rimpelä kritisoi voimakkaasti sitä, että lastensuojelu on nykyisin valtavaa bisnestä, jota pyörittävät ulkopuoliset yritykset.

Lue ja sisäistä lukemasi. Äläkä viisastele täällä asioista, joista et ilmiselvästi tiedä yhtään mitään.

Kyllä minä näiden asioiden kanssa työskentelevänä tiedän jotain. Mikä firma tai bisnes siis pyörittää lastensuojelua ja kuka saa miljardeja?

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 22:59"]

Kyllä minä näiden asioiden kanssa työskentelevänä tiedän jotain. Mikä firma tai bisnes siis pyörittää lastensuojelua ja kuka saa miljardeja?

[/quote]

Et ilmeisesti osaa klikata linkkiä auki, joten kopioidaan sitten yksinkertaista varten tuo Taloussanomien teksti tänne:

"Lapsibisnestä ei valvo kukaan

Lastensuojelusta on tullut tuottoisaa bisnestä, joka houkuttelee yrittäjiä eri puolelta liike-elämää. Miten tässä oikein näin kävi?

 
Maria Syvälä

16.6.2012 06:01 (päivitetty 06:03)
 
 

Lastensuojelu on pahassa kriisissä. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004. Suurin piirtein saman verran maksavat niin lukiolaitos, toimeentulotuki kuin poliisitoimikin.

Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa markkinaraon, eikä se yllätä. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoo toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista

– Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.

Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.

– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.

Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa, pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.

– Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan avataan keskustelu vankiloista?

– Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.

Konsultit, sijoittajat
ja järjestöt bisneksessä

Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Matti Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.

Nykyään lastensuojelun tuottoisa bisnesala tarjoaa tulevaisuudennäkymiä paitsi konsulttifirmoille, rekrytoijille ja monenkirjaville koulutuspalveluille, myös sijoittajille, kuten vaikkapa yksityiselle terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavalle Mehiläinen Oy:lle. Suloista nimeä kantavalla kansanvälisellä sijoitusfirmalla on 12 lastensuojelun toimipistettä eri puolilla maata.

Lapset työllistävät myös perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä. Nuorten ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa esimerkiksi lastensuojelupalveluita. Järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin 650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11 uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.

Onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi?

Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala korostaa, että liiketoimintaa hoitavan konsernin liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa, josta tuottoa verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5–1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa tuloutetaan Nuorten ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen kansalaistoimintaan. Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on 60–70 prosenttia.

– Pörssiyhtiöiden pyörittämä lastensuojelubisnes sen sijaan pyrkii vain voiton maksimointiin. Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata. On eettisesti väärin hyötyä lasten hädästä, Irjala sanoo.

Nuorten ystävät ry tekee työtä lasten hyväksi, mutta hyväntekeväisyyden motiiveja myös kritisoidaan uuskonservatiivisina. Närää on herättänyt esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen RAY:n rahoittamaan kuusivuotiseen lastensuojelun edunvalvojahankkeeseen. Nettikeskustelijat kyselevät, onko edunvalvoja lopulta vain biovanhemman sananvapauden tulppa. ->

Pyrkimys on , että suurin osa huostaanotetuista pääsisi perheisiin. Ja niin yhä useampi päätyykin. Aina lapsen ja nuoren sukulaisilla ja muuten läheisillä on etusija. Kumma kyllä useinkaan ei vapaaehtoisia suvusta löydy. Arvostelijoita kyllä löytyy. Perhe ei lapsesta isoa korvausta saa. Yleensä sen minimin. Tampere on ilmeisesti varakas kaupunki,jos antaa noin isot korvaukset. Kunta sen huostaanoton vastuun ja kustannukset kantaa. Jos halu olisi rahalla pelata, kunta tietenkin purkaisi sijoitukset mahdollisimman pian. Koska se mystinen valtion tuki ei tule kuin kerran, mutta kustannukset jatkuvat vielä seuraavinakin vuosina. Perhekotien ja lastenkotien osuus sijoituspaikkoina ei ole ensisijainen ja niiden osuus pienenee edelleen. Eikä ihan oikeasti, uskokaa pois, lapsia turhaan huostaanoteta. Nyt silmät auki ja tervetuloa realiteetteihin.

->

Yhdistyksen Muhoksella sijaitseva koulukoti nousi julkisuuteen suljettuaan nuoren tytön betoniputkaan. Nettisivuilla samainen Pohjolakoti mainostaa tarjoavansa sijoitetuille nuorille "kokonaisvaltaista huolenpitoa turvallisten aikuisten tukemina".

Valtionapua huostaanottomäärän mukaan

Huostaanotto on kallis projekti, jota valtio tukee. Kuntien saamaa valtionapua määrittelevä lastensuojelukerroin perustuu lasten huostaanottojen lukumäärään kunnassa.

Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen kertoo valtionosuuden kattavan keskimäärin vain noin neljänneksen kunnalle koituvista todellisista kuluista.

– Ei lastensuojelukerroin lähtökohtaisesti ohjaa päätöksentekoa saati kannusta kuntia lisäämään kustannuksiaan.

Monimutkaisten kaavojen mukaan määrittyvät valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, joten kunnat saavat siis käyttää heille myönnetyt rahat vaikkapa ohitustien rakentamiseen.

Professori Matti Rimpelän mielestä on käsittämätöntä, että valtio palkitsee lasten sijoittamisista, ei niitä vähentävästä perhetyöstä. Yhden laitospaikan hinnalla palkkaisi kutakuinkin kaksi sosiaalityöntekijää vuodeksi tai pestaisi noin sata uutta tukiperhettä.

– Useat kunnat alibudjetoivat sijaishuollon kustannukset ja hyväksyvät lisämäärärahat vastalauseitta. Se koetaan välttämättömänä pakkona, mutta vastaavaa pakkoa perhetyön henkilöstön lisäämiseen ei järjellä ymmärretä, Rimpelä sanoo.

Esimerkiksi Tampereella lastensuojelun kustannukset olivat toissavuonna 34 miljoonaa. Sijoitusten osuus kustannuksista oli 77 prosenttia. Vain pieni osa käytettiin avohuoltoon, minkä pitäisi olla ensisijainen tuki.

Sijaisperhe tienaa mukavasti

Yhden lapsen sijaisperhehoidon kulut jäävät neljännekseen laitoskuluista, noin 25 000 euroon. Kaikista maamme yli 17 000:sta kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsesta ja nuoresta kolmannes on perhehoidossa, huostassa olevista 10 000:sta lapsesta puolet.

Mutta leivän sekin raha tuo moneen pöytään. Kuntatasolla taksat vaihtelevat. Tampereella sijaisperhe saa kokoaikaisesti sijoitetusta lapsesta hoitopalkkiota 1 200–1 740 euroa kuussa, riippuen lapsen iästä ja sijoituksen kestosta.

Vähimmäispalkkio on lakisääteinen 650 euroa. Tampereella päälle tulee 450–650 euroa verottomia kulukorvauksia, käynnistymiskorvauksia ja mahdollisia hoitopalkkioiden korotuksia erityishoidettavuuden perusteella. Lisäksi sijaisperheelle saatetaan maksaa päivystyksestä varallaolo- tai päivystyskorvausta. Sijaisperhe voi saada myös lomatukea, kilometrikorvausta ja sovitusti korvauksia vapaa-ajakseen palkkaamansa hoitajan kustannuksista.

Miksi lasten elatusmaksut säästetään ja annetaan lapselle huostaanoton päätyttyä tai jotain tällaista olen kuullut? Elatusmaksuthan ovat tarkoitettu lasten elatukseen ja sillä summalla voisi sijaisperheet elättää (lukuisien muiden maksujen kanssa) sijaislapset. Tuntuu hiemen epäreilulta että muut joutuvat kuluttamaan elatusmaksut tuikitavallisiin peruskuluihin kuten ruokaan mutta huostaanotetut lapset saavat itselleen pesämunan näistä elatusmaksuista tai kaiken huipuksi toivottavasti rahat eivät sentään mene sitten tämän huostaanotetun lapsen vanhemmalle kun lapsi palaa takaisin biologisille vanhemmille vähän niinkuin palkkana siitä että lapsi on aikoinaan huostaanotettu?

Toisin sanoen: ole paska vanhempi niin tulet toimeen paremmin taloudellisesti?

Miten muuten on jos lapset ovat huostaanotettuna  niin ei kai nämä biovanhemmat saa tältä huostaanoton ajalta jotain rahaa näistä lapsista vielä? Miten esim. toimeentulotuki?

Ja tietääkö kukaan että saako lastensuojelun piirissä olevat perheet enemmän sossulta ihan riihikuivaa rahaa tuon normaali toimeentulotuen päälle? Eli jos olet hyvä vanhempi et saa kun sen perusminimitoimeentulotuen mutta jos olet ongelma-paska vanhempi niin rahaa tippuu enemmän?

Lähipiirissäni on perhe, jonne kunnan ls sijoittaa lapsia. Summat,joita sijoitetusta lapsesta saa, on melko korkeita. Perheen äiti on puhunut 2000 ➕ summista per lapsi ja lisäksi kulukorvaukset. Lapsi heillä on yleensä muutama. Summat kuulostavat korkeilta. Toki pitää ajatella, että jos näin pelastetaan lapsia, on se hyvä juttu. Perheelle sijoitukset ovat kuitenkin bisnes. Perheen äiti ei tienaisi missään muualla noin paljon ja lisäksi on voinut olla kotiäiti myös omille lapsilleen.

Tuttavapiirissäni on myös perhe, jonka teini huostaanotettiin. Perheen vanhemmat ovat kunnollisia ja turvallisia. Teini kuitenkin kapinoi ja hölmöili. Koulu sujui ok. Vanhemmat eivät halunneet huostaanottoa, mutta ls painosti. Ls kiristi vanhempia väittäen, että teini pakkohuostaanotetaan ja lähetetään laitokseen, jos he vastustavat huostaanottoa. Jos taas eivät vastusta, teini pääsee perheeseen. Vanhemmat punnitsivat asiaa ja ajattelivat, että teinille on traumaattisempaa, jos perhe ja viranomaiset riitelevät ja jos lisäksi joutuu laitokseen.

Jälkeenpäin perhe tajusi, että heille tai teinille ei ollut tarjottu mitään avohuollon palveluja, eivätkä he olleet osanneet sellaisia kysyä. Jälkikäteen he myös tajusivat joutuvansa maksamaan elatusmaksua teinistään. Elatusmaksua he maksavat useita satoja kuussa. Teini viettää joka viikko useamman päivän kotonaan niin, että vanhemmat kokevat hänen shoppailevan sijaisperheen ja kodin välillä. Vanhemmat ovat yrittäneet puhua tästä lastensuojeluun, mutta ls vain syyttää heitä jostakin, mitä he eivät ymmärrä. Mielestäni tämä tilanne on monella tapaa outo.

Elatusmaksuja ei säästetä vaan kunta käyttää ne kustannuksiin. joita sijoituksesta tulee. Lapsen sijoitus on kunnalle aina melkoinen rahallinen menoerä. Mitään bisnestä näillä asioilla ei kunta tee. Joillakin on vain vainoharhoja ja uskovat mitä haluavat.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2014 klo 23:18"]

Pyrkimys on , että suurin osa huostaanotetuista pääsisi perheisiin. Ja niin yhä useampi päätyykin. Aina lapsen ja nuoren sukulaisilla ja muuten läheisillä on etusija. Kumma kyllä useinkaan ei vapaaehtoisia suvusta löydy. Arvostelijoita kyllä löytyy. Perhe ei lapsesta isoa korvausta saa. Yleensä sen minimin. Tampere on ilmeisesti varakas kaupunki,jos antaa noin isot korvaukset. Kunta sen huostaanoton vastuun ja kustannukset kantaa. Jos halu olisi rahalla pelata, kunta tietenkin purkaisi sijoitukset mahdollisimman pian. Koska se mystinen valtion tuki ei tule kuin kerran, mutta kustannukset jatkuvat vielä seuraavinakin vuosina. Perhekotien ja lastenkotien osuus sijoituspaikkoina ei ole ensisijainen ja niiden osuus pienenee edelleen. Eikä ihan oikeasti, uskokaa pois, lapsia turhaan huostaanoteta. Nyt silmät auki ja tervetuloa realiteetteihin.

[/quote]

Avaapa itse silmäsi ja herää todellisuuteen.

Aloita vaikka lukemalla 20 vuotta huostaanottojuristina toimineen varatuomari Leeni Ikosen juuri ilmestynyt kirja: "Salassapidettävä - Suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa".

http://www.radiumkirjat.fi/julkaisuluettelo/tulossa/117-ikonen-leeni-salassa-pidettava-suojeleeko-laki-lasta-vai-lastensuojelijaa

Kirjassa juristi Ikonen kertoo järkyttäviä tositarinoita lastensuojeluviranomaisten tekemistä laittomuuksista Suomessa.

Suomi on myös saanut EU-tuomioistuimessa lukuisia tuomioita laittomista huostaanotoista.

Tuomioista huolimatta samat laittomuudet jatkuvat. Suomessa sijoitetaan lapsia kodin ulkopuolelle huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Ja osa huostaanotoista on vieläpä täysin laittomia. Bisnes pyörii, eikä loppua näy!

Minä saan erityistä tukea vaativasta lapsesta palkkiota n 800 euroa miinus verot. Kulukorvaus on tarkoitettu tosiaan kuluihin eikä kuuluu palkkioon. Sitä saan n 400 euroa. Kulukorvaus kattaa ruuan, vaatteet, harrastukset, lääkkeet ym. Matkat ynnä muut maksamme itse. Kadehtikaa rauhassa tätä suurta bisnestä. Ja muistakaa tietenkin, että luonnollisesti alatte mukaan, jos joku sukulaisenne, ystävänne, tuttavanne lapsista huostaanotetaan.