Lue keskustelun säännöt.
Masentunut lapsi
09.04.2014 |
12-vuotias tyttäreni on nyt jonkun aikaa ollut masentuneen oloinen. Itse on puhunut synkistä ajatuksista, siitä miten mikään ei tunnu kivalta ja miten ei tunne onnistuvansa missään. Sanoo haluavansa joskus vain kuolla. Hänellä on myös psykosomaattisia oireita kuten migreeniä, rintakipua ja vatsavaivoja.
Minun kanssaan hän kyllä juttelee, mutta kun ehdotin jonkun ulkopuolisen kanssa keskustelua, hän sanoi ettei halua puhua yksityisasioistaan kenenkään tuntemattoman kanssa. Hän kielsi, etten puhuisi hänen isäpuolelleen asiasta. Hänellä ei ole kovin lämpimät suhteet nykyisen mieheni kanssa.
Mies on aika tiukka ja vaativa kasvatuksessaan, itse olen lempeämpi. Tyttö on kuitenkin ollut selvästi tyytyväinen siihen, että rajoja asetetaan ja häneltä vaaditaan asioita. Toki itsekin asetan rajoja, mutta mies vetää ne joskus vähän liian tiukkaan sävyyn, josta tyttäreni lukkiutuu.
Hän on luonteeltaan arka ja kuoreensa vetäytyvä.
Koulu sujuu hyvin. Pitemmän aikaa olen ollut huolissani tytön vaikeudesta saada iltaisin unta. Myös ruokahalu on vähentynyt ja paino on muutenkin alhainen. Kouluterveydenhoitaja on ollut yhteydessä kasvuun liittyen ja painoa seurataan.
Tunnen olevani yksin tilanteen kanssa. Mieheni kanssa en voi jutella, koska tytär ei halua, että hänelle kerrotaan. Mistä voisin hakea apua?
Kommentit (11)
En tiedä, täytyy ottaa selvää. Jotenkin tuntuu, etten haluaisi tässä vaiheessa horjuttaa tyttären luottamusta ja raahata häntä jonnekin "asemalle" nyt kun tämä asia on vasta noussut esille. Olen huomannut aiemmin hänen alakuloisuutensa, mutta vasta pari päivää sitten hän puhui näistä synkistä mietteistään. Ehkä voisin ensin itse käydä juttelemassa jossain ja kysyä neuvoa... ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluterveydenhoitaja osaa auttaa eteenpäin. Itse lähtisin ottamaan ongelmaa esille sieltä.
Ota yhteyttä koulun kuraattoriin. Me saatiin ainakin apua vastaavassa tilanteessa sitä kautta.
Et tietenkään halua ns pettää häntä, mutta käy edes itse nyt juttelemassa siellä nuorisoasemalla, seuraat tilannetta ja juttelet lapsesi kanssa, jos tilanne jatkuu tai pahenee, sanot lapsellesi, että hommaat apua hänelle.
Meillä 9-vuotias lapsi puhui viime talvena halustaan kuolla. Kysyin asiasta ammattilaisilta (oerheneuvolasta) ja he olivat todella huolissaan ja saimmekin ajan pikaisesti. Lapsen itsemurhapuheet on aina otettava tosissaan ja niihin on puututtava, lapsi ei puhu tuollaisia hakeakseen huomiota vaan siksi, että hänellä on oikeasti suunnattoman paha olla. Meillä puhuttiin jopa sairaalajaksosta, onneksi tilanne kuitenkin rauhottui.
Kehottaisin ottamaan yhteyttä koulun terveydenhoitajaan/perheneuvolaan/lastenpsykiatrialle tvs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista, taidanpa soittaa terveydenhoitajalle, hänen kanssaan kun ollaan jo juteltu painoasioistakin. ap
Voiko olla mahdollista isäpuolen hyväksikäyttö..? Kamala ajatus mutta tuli vaan mieleen :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 11:43"]
Voiko olla mahdollista isäpuolen hyväksikäyttö..? Kamala ajatus mutta tuli vaan mieleen :(
[/quote]
En usko. Voin tietysti kysyä tyttäreltä asiaa, mutta niin pahaksi en miestäni usko, että hän voisi sellaista tehdä. Hän kuitenkin välittää lapsestani, vaikka kiintymyssuhde ei olekaan niin hyvä kuin voisi toivoa. ap
Kuinka kauan miehesi on ollut kuvioissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet jo saanutkin hyviä neuvoja. Et sinä lastasi petä hakemalla hänelle apua. Kaksitoistavuotias ei vielä itse tiedä, mikä tuossa tilanteessa on tarpeen, ei tietäisi kaikki aikuisetkaan, se kuuluu ikää kuin masennuksen taudinkuvaan, että ihminen yrittää sinnitellä. Ja lopulta, kun vointi on sitä tasoa, ettei enää sängystä ylös pääse, sairautta onkin jo hyvin vaikea hoitaa.
Kannattaa ilman muuta selvittää, käyttääkö joku tytärtäsi hyväkseen. Siis myös joku muu kuin isäpuoli. Samaten koulukiusaamisen mahdollisuus on selvitettävä perin pohjin. Sovi tapaaminen opettajan ja kuraattorin kanssa, älä luota pelkästään tytön "ei mua kukaan kiusaa" vakuutteluihin. Välttämättä hän ei uskaltaisi kertoa, vaikka kiusattaisiinkin. Tai ei halua huolestuttaa sinua. Tai ei jaksa sitä prosessia, joka kiusaamisen ilmitulosta seuraisi. Syyt on monet.
Tsemppiä, ota asia vakavasti ja taistele! Kuulostat hyvältä ja lapsestaan välittävältä äidiltä.
Onko teillä päin jotain nuorisoasemaa? Soita sinne ja varaa aika.