Olen vihainen itselleni kun menin ihastumaan :(
Inhoan näitä tunteita, vihaan! Miksi toinen herättää tämmöisiä kiellettyjä fiiliksiä, on henkisesti huono olla :(
Koskaan emme ole asiasta puhuneet, ja tuskin puhutaankaan. Yritän hakea hänestä negatiivisia puolia, mutta ne positiiviset voittavat kyllä. Yritän miettiä monta estettä on tiellämme. Jos meidät olisi tarkoitettu toisillemme, se tapahtuisi helpommin.
Onko muita jotka painineet omantuntonsa kanssa, ja pysyneet tiukkana?
Kommentit (5)
Onko jompikumpi teistä siis varattu?
Ei kai ihastuminen ole kiellettyä? Tai mitkään tunteet ylipäätään? Eihän tunteilleen mitään voi. Se, miten tunteisiinsa suhtautuu ja miten ne ohjaavat käyttäytymistä, merkitsee. Ei pelkkä jonkin tunteen olemassaolo voi olla kiellettyä.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 18:11"]
Ei kai ihastuminen ole kiellettyä? Tai mitkään tunteet ylipäätään? Eihän tunteilleen mitään voi. Se, miten tunteisiinsa suhtautuu ja miten ne ohjaavat käyttäytymistä, merkitsee. Ei pelkkä jonkin tunteen olemassaolo voi olla kiellettyä.
[/quote]
No onpa kivaa tuntea tunteita ja haluta toista kun se ei ole mahdollista. Minulla on samaa kuin ap:llä. Ihastunut toiseen, vaikka itse olen varattu, perheellinen ja mulla on ihan hyvä mies. Tämä toinen mies on vapaa.
Ei tod ole mitään herkkua tää, kun toista haluaa ihan sairaasti ja rakastaa mutta ei halua pettää. Onneksi mulla on vähän laantunut ja minulle kelpaisi ystävyyskin sen toisen miehen kanssa ja se saattaa onnistuakin.
Miksi kiellettyjä fiiliksiä?