Avioerohakemus ja lasten huoltajuus ja asuminen, neuvoa?

Täällä ainakin yksi joka ymmärtää varsin hyvin ja ajattelee varsin samoin. Ankara, vaativa, rangaistuskeskeinen isä - lapset tarvitsevat isää, mutta jos isä lähtee kaikissa asioissa omista tarpeistaan ja tunteistaan, eikä lasten, en tiedä kuinka paljon hänen kanssaan tekemisissä oleminen on lapsille hyväksi. Ei niin helppoja asioita ja kuinka "Oikeita" ratkaisuja voi edes löytää, en tiedä.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 17:23"]

Kiitos 9

10, vanhempi lapsi ei oikeasti halua isälle asumaan. Hän kun ei halua saada isältään avokämmenellä naamaan ja kuunnella jatkuvaa karjumista, kun hän vahingossa tiputtaa jotakin tai unohtaa jotain. Ehkä sinulla on taustalla oma vaikea erosi ja varjelet tiukasti sitä omaa näkökantaasi, mutta asetu nyt itse lapsen asemaan. Kerroin tuolla jo aiemmin, että isä haukkuu ja nälvii häntä, kutsumalla mm. idiootiksi ja tyhmäksi, mikä satuttaa lapsen itsetuntoa. Hän vain pelkää isäänsä, ja yrittää miellyttää. Eikä siitä mitään tulisi, koska isä ei osallistu mihinkään hänen kouluasioihinsa, ja hän on erityisluokalla. Perustarpeet eivät hänen kohdallaan riitä. Jos lapsi on sairas, isä haukkuu häntä laiskaksi. Isän luona asuminen ei ole mikään lapsen edun mukainen ratkaisu. Omien etujen sijasta kai pitäisi ajatella lasten etuja ensin? En halua kiellä tapaamisia, vaikkakin mietin mielessäni, miten ne isän luonteen tuntien sujuvat. 

Välit eivät ole riitaisat vain minun toimestani, vaan tuleva ex:säni on riitaisissa väleissä mm. äitinsä, isänsä ja kaikkien entisten kavereidensa kanssa. Jokaisessa on kuulemma jotain vikaa. Itse tulen loistavasti toimeen anoppini kanssa.

Minulla on suurin hätä lasten hyvinvoinnista, sillä jos he joutuisivat isälle asumaan, siitä seuraisi hajonneet lapset. He mm. kertovat kaikki arat asiansa ja vahinkonsa minulle, koska "iskä raivostuu ja lyö".

Yksinhuoltajuuden suhteen en jaksa selittää pitkiä selostuksia, mutta kyse ei ole siitä, että haluaisin viedä isältä oikeudet tavata lapsiaan, haluan vain hoitaa jatkossa asiat sujuvasti ja helposti, ilman riitelyä ja kiusantekoa (kuten esim. passihakemus, pankkitilin avaus lapselle ym. viralliset asiat).

En ole isää lapsille mollannut, olen ollut siitä tarkka, mutta jatkuvasti joudun pitämään lasten puolta miehen raivonpuuskia vastaan. Hänellä ei ole minkäänlaista kärsivällisyyttä nykyisin. Perheemme hajoaa kahtia ja omat voimavarani alkavat olla vähissä. Mies ei hae apua, joten näin ei voi jatkua. Mutta ehkä tätä on vaikea ymmärtää sellaisen, joka ei ole kokenut.

Kiitos neuvoista 7 ja 9, aloitan käymällä lastenvalvojan ja asianajajan juttusilla, ennenkuin jätän hakemuksen sisään.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 16:41"]

Taidan tarvita asianajajaa eroa hoitamaan. En edes tiedä, miten ositus tulee onnistumaan, ei ainakaan sovulla. (Osuutensa lainasta mies on sentään maksanut.)

[/quote] Minä olen sitä mieltä, että vaikka ero olisi näennäisesti sopuisa, ja jos ei ole avioehtoa eikä sopimusta lasten huollosta, niin AINA kannattaa palkata asianajaja - avioliitto kun ei ole mikään "palanen paperia" vaan aikamoinen oikeudellinen ja taloudellinen sopimus, joten miksi itse painisi asioiden kanssa, kun olemassa on ihmisiä, joiden työtä tuo on? En minä pesukonetta tai autoakaan lähde itse korjaamaan tai purkamaan, vaan annan asian sen osaavalle. Muutama satanen tai muutama tonni on pieni raha siitä että voi keskittyä muutenkin vaikeana eroaikana vain itseensä ja lapsiinsa.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:38"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 19:58"]

Kysymättä lapsen isältä yhtmitään.

[/quote]

Laitonta. Toivottavasti lapsen isä nostaa helvetillisen metakan.

[/quote]Miksi nostaisi? Koulu mennyt erinomaisesti.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 22:04"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:38"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 19:58"]

Kysymättä lapsen isältä yhtmitään.

[/quote]

Laitonta. Toivottavasti lapsen isä nostaa helvetillisen metakan.

[/quote]Miksi nostaisi? Koulu mennyt erinomaisesti.

[/quote]Koululomakkeelle tulee myös isänsä tiedot. Wilmaa ei ole halunnut koska ei antanut sähkäriosoitetta.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 15:01"]

Kysymys kuuluu, että voiko avioerohakemuksessa suoraan vaatia yksinhuoltajuutta, elatusapua ja lasten määräämistä äidille asumaan? Isä on täysin yhteistyöhaluton - ja kyvytön ja erosta tulossa riitainen. Lastenvalvojalle hän ei kuulemma jalallaankaan astu, eli mitään sopimuksia ei aikaansaada. Isä ei ole koskaan osallistunut lasten asioiden hoitamiseen ja vastustaa kaikkea, mihin menisi yhtään rahaa. Hän on sairaalloisen saita. Lisäksi hän huutaa ja räyhää lapsille jatkuvasti pikkuasioista ja nälvii heitä, varsinkin toista, joka on erityisluokalla pienten ongelmien takia.

Entä kuullaanko oikeudessa lapsia, joiden iät 11 v. ja 13 v.? Nuorempi haluaa äidilleen, vanhempi taas yrittää kaikessa miellyttää isäänsä, kun ei uskalla olla rehellinen. Lisäksi hän haluaisi pitää vanhempansa yhdessä (tiedän koska viime kesänä olimme pahasti riidoilla ja halusin erota, mutta mies puhui minut taas ympäri). Minä olen nyt ihan loppuun palanut liittooni ja saan virtaa vain eron ajattelusta.

[/quote]Yleensä määrätään yhteishuoltoon ja toinen on lähivanhempi ja yleensä se on äiti.

12v. On oikeus päättää kumman luona asuu ja häntä kuunnellaan asiasta. Avioerohakemukseen sun täytyy laittaa et lapset asuu sun luona vaikka kävisi mieten tahansa.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:38"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 19:58"]

Kysymättä lapsen isältä yhtmitään.

[/quote]

Laitonta. Toivottavasti lapsen isä nostaa helvetillisen metakan.

[/quote]

Millä tavalla tämä on laitonta? Esittäisitkö sen rikoslain kohdan, jossa  tämä kriminalisoidaan? Jos isä ei ole ollut tyytyväinen johonkin lapsen hoitoon liittyvään asiaan, niin hänen pitää huoltajana puuttua asiaan. Tosin kun nyt lukee näitä ap:n kirjoituksia läpsimisestä, lasten haukkumisesta, erityislapsen väheksymisestä, jne., niin ei mitenkään voi olla lasten edun mukaista asua isänsä luona.

Toivottavasti ap:lla on jotain todisteita, etenkin tuosta väkivallasta. Sen kun todistat, niin lähihuoltajuus on sinun ja isälle ehkä valvotut tapaamiset.

Kiitos 7!

Eihän olosuhdeselvitystä tehdä molempien vanhempien läsnäollessa, lapsia kai kuullaan siinä tilanteessa ihan puolueettomasti kahden kesken?

Taidan tarvita asianajajaa eroa hoitamaan. En edes tiedä, miten ositus tulee onnistumaan, ei ainakaan sovulla. (Osuutensa lainasta mies on sentään maksanut.)

No mutta siis tuohon alkuperäiseen kysymykseesi, avioeroa haet maistraatista. Voit panna sen vireille yksinkin. Lasten kasvatukseen ja elatukseen liittyvistä asioista vanhemmat sopivat ensisijaisesti keskenään. Jos tämä ei onnistu, sitten sinun tulee kääntyä kunnan lasten valvojan puoleen ja siellä sitten katsotaan, mitä miehesi kanssa voidaan tehdä. He soittavat miehellesi, sinun ei tarvitse häntä sinne raahata. Jos lastenvalvoja ei saa miestäsi yhteiseen tapaamiseen, hän neuvoo si,ua eteenpäin asiassa. Eli otapa nyt kiireesti yhteys sinne lastenvalvojaan.

Perheneuvola tekee olosuhdeselvityksen, jos on todella riitaisat välit, voi yksinhuoltajuus olla oikeuden ratkaisu. Itse sain yhteishuoltajuuden, koska riitaisat välit oli vaimoni järjestämät, eli yksipuolisesti ei niitä välejä voi riitaisiksi tehdä!

Sanot, ettei mies suostu mihinkään? Jos luulet, että sinä vaan ohjaat ja mies toimii sen mukaan, erehdyt. Kun olette eronnut, myös mies tekee päätöksiä. Jollei hoida jotain tiettyjä esim koulu asioita, sinun käskystä tai omasta aloitteesta, ei johda yksinhuoltajuuteen, jos muuten huolehtii lapsien perustarpeista.

Miksi haluat yksinhuoltajuuden, jollei miehesi hoida mitään asioita? Saat yhteishuoltajuudella hoitaa kaikki asiat edelleenkin. Lasten asema vaan on selvempi, jos esim. sinulle sattuu jotain. On olemassa biologinen vanhempi, jolla täydet oikeudet päättää lastesi asioista. Kai ne lasten oikeudet molempiin vanhempiin on kuitenki etusijalla, vanhempi lapsistakin haluaisi isän luo asumaan?

Olosuhdeselvityksessä sosiaalitoimesta käydään teillä kotona. Lapsia kuullaan yleensä ilman vanhempien läsnäoloa.

Osituksesta voitte tehdä sopimuksen tai jos se ei onnistu niin toinen mahdollisuus on hakea käräjäoikeudessa pesänjakaja. Tuon vaihtoehdon huono puoli on se että se on kallis. Pesänjakajana toimii asianajaja ja hän päättää osituksesta jos sopua ei synny.

Kaiken kaikkiaan kannattaa sopia. Sekä lasten asioista että osituksesta. Se on usein nopein tie asioiden hoitamiseksi. Yleensä sopimukseen monesti päästäänkin vaikka aluksi vaikealta näyttäisi. Kannattaa ottaa yhteyttä asianajotoimistoon tai oikeusaputoimistoon.

T. Vastaaja 7 näitä juttuja työkseen hoitava

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 16:50"]

No mutta siis tuohon alkuperäiseen kysymykseesi, avioeroa haet maistraatista. Voit panna sen vireille yksinkin. Lasten kasvatukseen ja elatukseen liittyvistä asioista vanhemmat sopivat ensisijaisesti keskenään. Jos tämä ei onnistu, sitten sinun tulee kääntyä kunnan lasten valvojan puoleen ja siellä sitten katsotaan, mitä miehesi kanssa voidaan tehdä. He soittavat miehellesi, sinun ei tarvitse häntä sinne raahata. Jos lastenvalvoja ei saa miestäsi yhteiseen tapaamiseen, hän neuvoo si,ua eteenpäin asiassa. Eli otapa nyt kiireesti yhteys sinne lastenvalvojaan.

[/quote]

Missä kunnassa näin toimitaan, että lastenvalvoja kutsuu toisen vanhemman? Ainakin Turussa ajan varannut vanhempi kutsuu toisen vanhemman. Eikä ne ihan sitä katso, että mitä miehen kanssa voidaan tehdä. Kyllä ne ihan lasten edun nimissä lähtevät keskustelua viemään siihen suuntaan, mikä on Lasten etu. Ei siellä Toivottavasti sitä miestä ruveta arvioimaan, ei kai mies ole syytettynä mistään.

#9 jatkaa vielä että, 12vuotiasta lasta itseään voidaan kuulla ja hän siis saa jo päättää, käykö esim viikko-viikko systeemillä tapaamassa isänsä vai haluaako viettää kaiken aika,Sä äidin luona. Meillä lastenvalvoja keskusteli kummankin lapsen kanssa erikseen, niin ettei vanhempia päästetty paikalle. Lapsia siis aidosti kuunnellaan.

Lisäksi vielä kertoisin, että sinun kannattaa tehdä lastenvalvojan luona KIRJALLINEN sopimus sekä lasten tapaamisoineuteen liittyen, että elatusapuun liittyen. Nämä ovat kaksi täysin erillistä sopimusta.

12-vuotta täyttäneeltä kysytään mielipidettä. Tämä vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta yleensä sitä nuoremmilta ei kysytä. Voisin siis ennustaa, että vanhempaa lastasi kuullaan, nuorempi sijoitetaan vain jompaan kumpaan paikkaan.

Kiitos 9

10, vanhempi lapsi ei oikeasti halua isälle asumaan. Hän kun ei halua saada isältään avokämmenellä naamaan ja kuunnella jatkuvaa karjumista, kun hän vahingossa tiputtaa jotakin tai unohtaa jotain. Ehkä sinulla on taustalla oma vaikea erosi ja varjelet tiukasti sitä omaa näkökantaasi, mutta asetu nyt itse lapsen asemaan. Kerroin tuolla jo aiemmin, että isä haukkuu ja nälvii häntä, kutsumalla mm. idiootiksi ja tyhmäksi, mikä satuttaa lapsen itsetuntoa. Hän vain pelkää isäänsä, ja yrittää miellyttää. Eikä siitä mitään tulisi, koska isä ei osallistu mihinkään hänen kouluasioihinsa, ja hän on erityisluokalla. Perustarpeet eivät hänen kohdallaan riitä. Jos lapsi on sairas, isä haukkuu häntä laiskaksi. Isän luona asuminen ei ole mikään lapsen edun mukainen ratkaisu. Omien etujen sijasta kai pitäisi ajatella lasten etuja ensin? En halua kiellä tapaamisia, vaikkakin mietin mielessäni, miten ne isän luonteen tuntien sujuvat. 

Välit eivät ole riitaisat vain minun toimestani, vaan tuleva ex:säni on riitaisissa väleissä mm. äitinsä, isänsä ja kaikkien entisten kavereidensa kanssa. Jokaisessa on kuulemma jotain vikaa. Itse tulen loistavasti toimeen anoppini kanssa.

Minulla on suurin hätä lasten hyvinvoinnista, sillä jos he joutuisivat isälle asumaan, siitä seuraisi hajonneet lapset. He mm. kertovat kaikki arat asiansa ja vahinkonsa minulle, koska "iskä raivostuu ja lyö".

Yksinhuoltajuuden suhteen en jaksa selittää pitkiä selostuksia, mutta kyse ei ole siitä, että haluaisin viedä isältä oikeudet tavata lapsiaan, haluan vain hoitaa jatkossa asiat sujuvasti ja helposti, ilman riitelyä ja kiusantekoa (kuten esim. passihakemus, pankkitilin avaus lapselle ym. viralliset asiat).

En ole isää lapsille mollannut, olen ollut siitä tarkka, mutta jatkuvasti joudun pitämään lasten puolta miehen raivonpuuskia vastaan. Hänellä ei ole minkäänlaista kärsivällisyyttä nykyisin. Perheemme hajoaa kahtia ja omat voimavarani alkavat olla vähissä. Mies ei hae apua, joten näin ei voi jatkua. Mutta ehkä tätä on vaikea ymmärtää sellaisen, joka ei ole kokenut.

Kiitos neuvoista 7 ja 9, aloitan käymällä lastenvalvojan ja asianajajan juttusilla, ennenkuin jätän hakemuksen sisään.

No kyllä ainakin meidän kunnassa lastenvalvoja nimenomaan kutsuu molemmat vanhemmat tapaamiseen, mikäli toinen vanhempi ei toista saa mukaan. Ei lastenvalvoja todellakaan arvioi kumpaakaan vanhempaa, vaan yrittää toimia sovittelevana osapuolena vanhempien välillä, jotta lasten asiat saataisiin kuntoon. Kumpikaan vanhempi kun ei voi yksin päättää lasten asioista ilman oikeuden päätöstä. Joten lv toimii vanhempien "hyväksi" ja oikeus sitten lopulta sanelee ehdot, jos eivät vanhemmat keskenään lv:n avustuksella siihen pysty.

Kannattaa myöskin muista, että termeillä yksinhuoltajuus ja tapaamisoikeus ei ole mitään tekoa toistensa kanssa. Vaikka saisit yksinhuoltajuusen, isällä olisi oikeus tavata lapsiaan (lapsilla isäänsä). Yksinhuoltajuudella on merkitystä ainoastaan lapsen asioista päätettäessä, eli yksinhuoltaja voi yksin päättää esim lapsen koulusta yms. Erotessa yleensä sotketaan kolme tärkeä lapsiin kohdistuvaa termiä ja luullaan niitä yhdeksi ja samaksi, huoltajuus, elatusvelvollisuus ja tapaamisoineus ovat kaikki erillisiä yksittäisiä asioita, joista sovitaan. Googlettamalla löydät varmasti lisätietoa näistä, samoin esim ujden vanhemman perheen nettisivuilta.

Kallista asianajajaa et välttämättä tarvitse, jos itse selvität asioita.

t #9 ( itsekin vaikean eron läpikäynyt ja siksi asioista "tietävä")

Isän karjuminen ei ole mikään perusten yksinhuoltajuudellesi. Lähtökohta on että lapsille taataan molemmat vanhemmat. Erotilanteet ovat usein riitaisia ja ihmisten jaksaminen lopussa. Huoltajuudesta päättävät henkilöt näkevät läpi yrityksesi viedä lapset ja vieraannuttaa heidät isästään. Stoppaavat sen alkuunsa. He ajavat ennen kaikkea lasten etua. Lapsille on eduksi saada pitää molemmat vanhempansa. Yhteishuoltajuus on _heidän_ etunsa.

Isän karjuminen ei ole mikään perusten yksinhuoltajuudellesi. Lähtökohta on että lapsille taataan molemmat vanhemmat. Erotilanteet ovat usein riitaisia ja ihmisten jaksaminen lopussa. Huoltajuudesta päättävät henkilöt näkevät läpi yrityksesi viedä lapset ja vieraannuttaa heidät isästään. Stoppaavat sen alkuunsa. He ajavat ennen kaikkea lasten etua. Lapsille on eduksi saada pitää molemmat vanhempansa. Yhteishuoltajuus on _heidän_ etunsa.

Sinä olet eroamassa miehestäsi, koska et enää halua elää hänen kanssaan. Lapsesi eivät ole eroamassa hänestä. Vaikka et halua olla enää naimisissa, lapsista et voi tehdä puoliorpoja.