Ahdistuneisuushäiriö?

Jatkuva ahdistustila päällä, kurkkua kuristaa ja rintaa puristaa. Olen ahdistunut samanaikaisesti useista asioista, niitä tulee ja menee. Yksi pysyvä syy on kuitenkin syöpäpelko, olen niin sanoinkuvaamattoman ahdistunut, kun pelkään niin paljon saavani rintasyövän, että olen välillä toimintakyvytön. Myös muita sairauksia olen ahdistellut ja ravannut lääkärillä milloin mistäkin sairaudesta varmana. Minun on todella paha olla, kaipaan kuolemaa, mutta samalla pelkään sitä. Koen myös huonommuutta, kun en yrityksestäni huolimatta pysty olemaan normaali. Meillä kaksi pientä lasta ja hirvittävä syyllisyys painaa, kun olen välillä poissaoleva ja ärtynyt. Pelkään aiheuttavani heille traumoja ja käynkin psykologilla, psykoterapia alkaa kesällä. 

Nro 2 oireet : kaikilla ei ole noin pahoja, joillakin voi tietysti olla pahempiakin. Mutta esim itselläni saattaa tulla jostakin todella pienestä asiasta jäätävä ahdistus päälle. Ahdistaa niin kovaa sydämessä, kurkussa, en pysty syömään 1-7 päivään lähes mitään, olen aika toimintakyvytön. Asiat tuntuu siltä että olis vaan pakko kuolla. :/

Minkälainen tunne sydämmessä? Itse ajattelen, että nyt pulssi epäsäännöllinen ja sitten tulee ahdistus paha olo ja pyörryttävä tunne. Hengittelen syvään ja tunne menee ohi, jäljelle jää vain erittäin epämiellyttävä tunne/olo. Ja kaikki tämä saattaa lähteä siitä, kun vaikka esim kutittaa kädestä :s

En haluaisi mennä lääkäriin kuulemaan vaan ei sinulla mikään ole.

Mulla on harvakseltaan ja kestää puolesta vuorokaudesta muutamaan päivään. Puristava olo, syke korkea, paineet koholla, ei pysty syömään ja vaikka söisi, niin paino laskee lyhyessä ajassa.

Viime viikolla tuli hankalan tilanteen seurauksena ahditus illalla. Pakotin itseni hengittämään rauhallisesti ja vain kuuntelin hengitystäni. Illalla luin Herran siunauksen ja nukuin rauhallisesti aamuun asti.

[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 22:24"]

Minkälainen tunne sydämmessä? Itse ajattelen, että nyt pulssi epäsäännöllinen ja sitten tulee ahdistus paha olo ja pyörryttävä tunne. Hengittelen syvään ja tunne menee ohi, jäljelle jää vain erittäin epämiellyttävä tunne/olo. Ja kaikki tämä saattaa lähteä siitä, kun vaikka esim kutittaa kädestä :s

En haluaisi mennä lääkäriin kuulemaan vaan ei sinulla mikään ole.

[/quote]

Minulla korkea syke, ruokahaluttomuus, seksihalut poissa, hikoiluttaa, epätodellinen olo ja hengästyttää. Uniongelmia myös. Fyysisesti olen terve. 

No mulla oli niin paha ahdistus 24/7, että lamaannuin täysin sänkyyn. Vessaan menokin oli jo vaikeaa! Puristava tunne rinnassa, etova olo kokoajan. Niin hirvee olo, ettei sitä voi edes sanoin kuvailla!

Paniikkikohtauksia joka ilta/monta kertaa viikossa, kokoajan oksettaa ja on olo että haluaisi oksentaa vain ahdistuksen pois. Kaikki stressaa ja on vaan huono olla.

LYHYESTI

ps. paniikkikohtaukset kestävät pari tuntia eikä voi ku maata paikoillaan ja hyperventiloida ja pelätä

Mulla on psykiatrin toteama yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Se oireilee harvemmin kohtauksin, vaan ahdistus on päällä koko ajan, välillä todella voimakkaana, välillä huomaamattomampana. Ahdistavien ajatusten lisäksi oireina on keskittymiskyvyttömyys, unohtelu ja liian kova ruokahalu.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00555

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleistynyt_ahdistuneisuush%C3%A4iri%C3%B6

https://www.vastaamo.fi/testit/

Oireet on varmasti jokaisella hieman erilaiset, siksi lukisin ihan diagnostiset kriteerit yllä olevista linkeistä.

Läheinen sai tuohon lääkkeet alle kuukausi sitten. Tilanne alkaa hiljalleen korjaantua, vaikka lääkkeiden teho ei täysi vielä olekaan. Sivuvaikutukset mitättömiä suhteessa siihen, mitä oireita lääkkeillä korjataan. Mitä nopeammin apua, sen parempi.

Itsellä hermostuneisuus, ärtymys, hikoilu, vapina, käsien tärinä, kohonnut verenpaine ja lamaantunut olotila. Itsellä siis diagnosoitu myös paniikkihäiriö. Ainoa keino mikä mulle auttaa on nopeesti rauhoittava lääke nassuun ja lepo. Toimintakykyä ei sillä hetkellä juurikaan ole. Välillä myös lievempänä, ei kohtaukset aina ole samanlaisia, ja silloin se on enemmän "vain" ahdistuneisuutta. 

Kilpirauhanen voi kuulemma vaikuttaa. Minulle tullut, kun lääkkeet thyroksinannos liian suuri. Paniikkikohtaus, ahdistuneisuus, hermoilu, huimaus ja puutuminen.

Jatkuva kuolemanpelko ja muu täysin älytön ahdistus minkä tunnistaa mutta mille ei juuri voi mitään. Näköalattomuus, en katso edes huomispäivää pidemmälle. Mutta kyllä tämän kanssa pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on psykiatrin toteama yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Se oireilee harvemmin kohtauksin, vaan ahdistus on päällä koko ajan, välillä todella voimakkaana, välillä huomaamattomampana. Ahdistavien ajatusten lisäksi oireina on keskittymiskyvyttömyys, unohtelu ja liian kova ruokahalu.

Minulla samanlainen tilanne mutta oireet täysin päinvastaiset: intensiivistä keskittymistä johonkin mikä vie ajatukset muualle, jatkuva surullinen olo, vatsa sekaisin ja päänsärky. Painajaiset öisin. Ruokahaluun ei vaikuta.

Sykkeessä en ole huomannut mitään, mutta kärsin myös paniikkihäiriöstä, jolloin sydän hakkaa kovaa ja olo tuntuu utuiselta.

Minulla diagnosoitiin kohta kaksi vuotta sitten, mutta paranemaan päin. Olen tunnollinen perfektionisti.

Kahden työkaverin ja kahden sukulaisen syöpäkuolemat laukaisivat itselläni ensin kuolemanpelon ja kuvittelin syöpää omiin sisäelimiini, sitten aloin pelkäämään kaikkea kuten auto-onnettomuuksia. Maha sekaisin ja oksentelin. Laihduin 8 kiloa.

Sain paniikkikohtauksia mutta niihin oli onneksi nopeat rauhoittavat olemassa. Sympaattisen hermoston häiriöön eli sydämentykytyksiin ja jännittämiseen sain avun Propralista. Terapiasta ei apua, mielialalääkkeistä paha allerginen reaktio jonka jälkeen jouduin sairaalaan ja luulin kuolevani, joten tuo koko homma alkoi taas alusta kuolemanpelkoineen kaikkineen, mutta tosiaan nyt alkaa tuntua siltä että tuosta on vähintään 5 vuotta aikaa ja pahin on takanapäin.

Varmuuden vuoksi silti vielä rauhoittavia mukana jos kävisi niin että panikoin jossain tilanteessa.