Mitä voi tehdä miehen kanssa, joka ei suostu luopumaan perheensä vuoksi lukuisista harrastuksistaan?

ja harrastuksia vastapainoksi työssäkäynnille.



Naisiin suhtautuminen tuossa tilanteessa on vähän erilaista. Kaverini ei koskaan halunnut olla mikään kotiäiti, hänellä työ mistä nautti ja pari rakasta harrastusta. Miehensä taas oli aina unelmoinut kotona lasten kanssa olemisesta. Molempien lasten kohdalla kaverini on palannut töihin muksujen ollessa 6kk ja mies on sitten jäänyt koti-isäksi hoitovapaan loppuun asti. Kaverini on jatkanut harrastuksiaan joista yhden myötä myös matkustellut usein tuollaisia muutaman päivän reissuja ympäri kotimaata ja Eurooppaa, eli käytännössä kotiarjen pyöritys on jäänyt 90% miehen harteille.



Ovat molemmat tilanteeseen tyytyväisiä, saavat tehdä juuri sitä mitä haluavat. Ympäristö vaan ei tunnu ymmärtävän, naista pidetään pääsääntöisesti huonona äitinä joka hylkää lapsensa. Mieheen suhtaudutaan kaksijakoisesti: osa pitää sankarina kun selviää kotona kahden lapsen kanssa (asia mikä naisen tekemänä ei ole yhtään kummallista), mutta toiset taas vierastavat ajatusta ja pitävät miestä jonain tohvelisankari-pullamössöpoikana. Miehenä jolta puuttu kunnianhimo sekä koulutus ja kunnon ammatti.