Ystäväni

Kerronpa sinulle tarinan tään

joka kuvaa kahta ystävää.

He kantoivat ruukkua keveää

oli täynnä se elämää elävää.

Oli ruukussa surut, ilot ja huolet

mutta-ei hätää-ystävä kantoi puolet.



Mutta kohtalo puuttui peliin

ja pienen paholaisen talutti esiin.

Putos ruukku ja meni rikki

sitä ystävät kumpikin itki.



Oli ruukku vuosia hajalla

kulki ystävät eri suunnalla.

Mietti kumpikin omalla tahollaan

voisko ruukkua ryhtyä korjaamaan.



Ihan pienin askelin etenivät

ja ruukun luokse ehtivät.

Sen yhdessä ehjäksi korjasivat

ja matkaa riemulla jatkoivat.



Nyt kun on juhlapäivä sulla

voi ystävä taas luokses tulla.