Mitä ajattelet hiljaa mielessäsi?(esimerkki)

Ihmiset sattuu syntymään eri näköisinä. Emme ole klooneja. Onneksi.

En ajattele olevani pahansuopa ihminen, mutta tuttuni perhe (ensi kertaa tavatessamme) hämmensi ajatukseni.



Vanhemmat ovat ristiverisiä, mutta toinen lapsista on selvästi punatukkainen. Tiedän, punatukkaisuus voi tulla kaukaakin suvusta ja mitäpä se minulle kuuluu, vaikka toinen lapsista ei olisi saman miehen.



Mutta hämmästyin omaa reaktiotani! En voinut ajatuksilleni mitään. Mietin heti, onkohan tuttuni käynyt vieraissa, tai onko lapsi saanut alkunsa luovutetuista sukusoluista...(mitäpä SEKÄÄN minulle kuuluu!!)

Mutta miksi ajattelin noin? Onko se ihmiselle luontaista vai olenko piiloilkeä ihminen?



ap

Heidän lapsensa on totaalisen blondeja, mutta kovin vanhempiensa kasvonpiirteilla varustettuja. So what.



Kun katson omaa kuvaani lapsena olin hyvin vaalea, vaikka äitini tumma ja isäni ristiverinen, myöhemmin teini-ikäisenä minulle tuli tummat hiukset.



Kysyisin vaan what' s your point. Miksi pitäisi jotain ajatella?

Mun äitini suku on suomalaiseksi hyvin tummaa, melkein mustalaisten näköistä. Isän suku taas blondia. Minä olen aika tumma, sisaruksistani toinen on aivan blondi, toinen ristiverinen. Miehenikin on tumma, mutta toinen lapsistamme on pellavapää, toinen ristiverinen. Ei se nyt ihan niin aina mene, että lapset ovat vanhempiensa kopioita.

isä tumma ja ruskeasilmäinen.

Minä tumma ja ruskeasilmäinen samoin lapseni ja veljeni lapset.

Veli puolestaan punatukainen ja ruskeasilmäinen. Mistä se punainen tukka veljelle tuli, vaikka muuten olemme ihan samannäköisiä? Kuka näistä perimäasioista varmasti voi tietää?

Meille (isi ristivärinen ja suoratukkainen, äiti tumma ja kalpea) olisi saattanut hyvinkin syntyä punatukkainen, pisamainen (minä, jos ottaisin aurinkoa) ja afro(isillä pienenä)pehkoinen vauva. Joskus dominoiva geeni hyppää sukupolven yli. Lapsen ulkonäkö, esim. hiukset muuttuvat vielä aikuisuutta kohti.



Toinen vanhemmistani on kirkkaanpunatukkainen, pisamainen. Olisipa ollut hauska katsella tietämättömien tätien ilmeitä.

Ymmärrän, perimä tekee hauskoja mutkia välillä :)



Aloituksellani lähinnä ajoin takaa sitä, että miksi ajattelin ystäväperheestäni heti " seiskapäivää" -tyyliin jotakin, vaikka en halua ajatella toisista pahaa?



Nyt mietin, olenko epänormaali, piiloilkeä ihminen vai tuleeko muillakin tällaisia ajatuksia pintaan automaattisesti?



ap