Motivoikaa mut lukemaan pääsykokeisiin!

Oikeustieteelliseen haen :)



Kovasti yritän sekä ymmärtää asiat että opetella (kaiken) ulkoa.



ap

Tietääkseni sinne ei ole koskaan päässyt sisään äitiä, jolla on pieni (alle 3 v.) lapsi/lapsia. Tästä on joskus joku tehnyt tilastoa.



Oik. yo

että äiti, jolla pääsykokeisiin lukiessa on pieni lapsi/lapsia, ei ole päässyt sisään.



Ja muutenkin jos sulla on motivaatio-ongelmia jo tässä vaiheessa, niin tuskin pääset sinne sisään muutenkaan, tsori, mutta elämässä on oltava realisti.

Jos on liian realisti, niin sitten ei kannata oikeen mitään yrittääkään. Uskoisin kuitenkin, että vaikka kirjat vaihtuvatkin joka vuosi, niin kyllä sitä silti jotain oppii niistä aikaisemmistakin pääsykokeista, jos silloin ei sisään päässytkään. Sen verran realisti kyllä olen, että olen varautunut pyrkimään useamman kerran. Toisaalta jos kerran pyrkii, niin kannattaa pyrkiä edes joltisenkin tosissaan, mielestäni joka kerta. Muutenhan se on ihan hukkaan heitettyä aikaa.



Motivaatio on ongelmana ehkä lähinnä siinä, kun tahtoo laittaa lapset ja perheen etusijalle, se on kuitenkin se kaikkein tärkein, ja sen tahdon tärkeimpänä pitää. Sen vuoksi itselleni uuden ammatinkin opiskelisin, en omaksi ilokseni, huvituksia löytää helpommallakin :). Ja kun tosiaan päivittäin pitää pistää järjestykseen lasten kanssa vietetty aika, kotityöt ja lukemiseen laitettu aika, niin välillä valitseminen on vaikeaa. Ja kyllä aika on tosiaan vähissä, mutta sittenkin ajattelin, että jos aloitan pyrkimisen jo nyt, niin ehkä ehdin oppia lukemisesta ja pääsykokeista jotain, että pääsen sisälle sitten, kun lapset ovat hiukan isompia. Ja tosi hienoahan olisi, jos saisi jo opiskelupaikan valmiiksi, mutta se ei sitten enää välttämättä ole realismia, vaan optimismia :)



ap

ap

Milloinkas tuttusi pääsi sisään? Ja mihin kaupunkiin? Jos meinaan ollaan samassa tdk:ssa niin mun pitäis tietää sun tuttus. Sen verran on pienet ne piirit siellä ja tommoset erikoiset tapaukset aina tiedetään yleisesti. ;)

Vaikka ihan sama mulle, uskotko vai et :). Veikkaan että haki ruotsinkielisten kiintiössä. ap

Yleisesti ottaen yliopistoon ei ole mitään asiaa ellei pysty lukemaan 24/7 tai ole muuten jotenkin huomattavan perehtynyt aihealueeseen ennestään. Tämä koskee ainakin vaikeimpia, lääkistä, oikista ja muutamia humanistisia aloja. Joihinkin paikkoihin voi päästä ihan säkällä sisään, kuten kauppikseen (tiedän tosin vain yhden tällaisen), ja matemaattis-luonnontieteelliseen ihan pohjatiedoillakin, mutta oikikseen kyllä ei.



Jotekin aina niin säälittää nämä tyypit, jotka tulevat huhtikussa kyselemään että mitä vaaditaan lääkikseen tänä vuonna, tai pohdiskelevat riittääkö kun lukee oikikseen 2 tuntia päivässä vai pitäiskö nipistää jostain 2 tuntia lisää. Ei oikein hyvältä näytä.

en tunne ketään joka olisi 24/7 lukenut päästäkseen sisään yliopistoon, ja yliopistossa opiskelevia/valmistuneita kuitenkin tuttavapiiriini kuuluu. Mieheni pääsi yliopistoon, kun odotin kolmatta (yllätys)lastamme ja olin lääkärin määräämässä vuodelevossa, mieheni oli täysipäiväisesti töissä ja rakensi iltaisin taloa. Luki siis samalla pääsykokeisiin ja pääsi sisään :). Enkä kyllä kovin usein nähnyt häntä kirja kädessä.



Ja siitä huolimatta en odota pääseväni noin pienellä panostuksella oikikseen, olen kyllä sisäistänyt sen, että panostamista se vaatii. Mutta uskon kuitenkin, että aiemmalla elämänkokemuksella ja opiskeluilla on kuitenkin jonkin verran merkitystä asioiden ymmärtämisessä ja sisäistämisessä. Toisaalta eipä minun maailmani lähestulkoonkaan kaadu siihen, jos en tänä vuonna pääse oikikseen - taikka vaikka en pääsisi ollenkaankaan, mutta bonushan parempi koulutus olisi lasten elättämiseen. Toistaiseksi pärjäilemme ihan hyvin näinkin, ja varmaan pärjäisimme, vaikka en lisää kouluttautuisikaan, mutta olisihan se mielekkäämpää sitten joskus mennä töihin tekemään jotain sellaista, mikä itseä kiinnostaa.



Heh, mutta tämähän motivoi hyvin :) Kiitos!

Että taisitpa jäädä kiikkiin ap... hyvä yritys sinänsä! :D

Veikkaanpa, ettei kuitenkaan hirveän aktiivisesti liiku opiskelijatapahtumissa ym. lähinnä varmaan käy luennoilla ja tenteissä, kun on pienten lasten äiti :)



Eikä muuten varmasti ole opiskellut ihan samaa tahtia kuin lapsettomat, otti opiskelujen alun aika rauhallisesti.

Vierailija:

Kun lapsia on neljä niin muutakin puuhaa kuin lukemista riittää, ja on tosi helppoa perustella itselleen, miksi nyt on lajiteltava pyykit/oltava lasten kanssa ulkona/laitettava ruokaa kun se olisi joka tapauksessa tehtävä.

Miten norsu syödään? Pala kerrallaan :)



ap

Itse pääsin lääkikseen aikoinani toisella yrittämällä. Ensimmäinen yritys jäi pisteen päähään. Tuona toisena keväänä " luin" muutaman kuukauden.. ja yhdessä kanssani lukivat neljävuotias esikoinen ja marraskuussa syntyneet kaksoset:)



Kaikki on mahdollista, älä anna kateellisten pahoittaa mieltäsi!

Kirjathan eivät ole vielä edes ilmestyneet...

Kauppakorkeaan pääsin aikoinaan ensi yrittämällä, luettuani kirjat nopeasti kertaalleen. Mutta nyt, aloitettuani lukemaan oikiksen pääsykokeisiin, rymähdin kunnolla maan kamaralle. Pääsykoekirja on ohut, mutta täynnä tavaraa. Ja todellakin, täytyy lukea niin, että osaa yksityiskohdat, mutta myös suuremmat kokonaisuudet.



Netissä on vanhoja pääsykoekysymyksiä, joten niistä voi olla apua. Niistä ainakin näkee, mistä asioista saa vastauksissa pisteitä, ja miten paljon mihinkin asiaan kannattaa lukemisessa panostaa.



Itse ajattelin lukea kirjan kertaalleen nyt kun sen saan käteeni, mutta syventyä paremmin pänttäämiseen vasta lähempänä pääsykokeita. Muuten asiat ehtivät unohtua.

Vanhoja pääsykokeitakin olen katsellut, ja ei tuo nyt ihan mahdottomalta vaikuta. Asia tosiaan on tiivistä, ja siksi käyn sitä jo nyt läpi - on hyvä, että ymmärtää mitä lukee siinä vaiheessa kun saa ne oikeat kirjat käsiinsä. Eihän sinne vaadita lähellekään täysiä pisteitä pääsykokeista ;). Mutta ei sinne silti varmasti vahingossa pääse, paljon on vaan opeteltava ulkoa.

ja panosta sitten kunnolla niihin uusiin kirjoihin. Kokeet arvostellaan sen perusteella, mitä niissä tämän vuotisissa kirjoissa on.

Ei kannata opetella ulkoa vaan ajatella asiaa suurempina kokonaisuuksina. Sillä tavalla asiasta jää oikeasti jotain mieleenkin. Minä luen yleensä kappale tai kokonaisuus kerrallaan ja teen sitten miellekarttoja - siten opin parhaiten. Mutta kaikilla on varmaan omat niksinsä. Onnea pääsykokeisiin!

olin samassa tilanteessa kaksi vuotta sitten. 2 lasta roikkui jaloissa (toinen vasta vauva). Luin iltaisin n. klo 21-23, melkein jokaisena arki-iltana helmikuulta pääsykoepäivään saakka. Viikonloput pyhitin levolle ;). Mutta kyllä se kannatti!



Jos alasta tykkäät, niin luulisi että hyvä, kiinnostava ja hyväpalkkainen (?) työ sitten tulevaisuudessa motivoisi tarpeeksi:)?



Tsemppiä oikein paljon! Kun nyt jaksat pinnistää niin sitten helpottaa :)!