Kerroin hyvälle ystävälleni erään ison asian itsestäni, ison virheen, jota kadun ja jonka kanssa joudun elämään
Ystäväni vain moralisoi :-( Tiedän, että olen tehnyt väärin. Olisin kaivannut tukea ja lohtua, en tuomitsemista.
Nyt tuntuu entistä pahemmalta. Ei olisi pitänyt kertoa ollenkaan.
Kommentit (4)
Aina me ihmiset ei osata asettua toisen asemaan. Ja jokainen joutuu joskus kaiketi kohtaamaan niitä omia tummia puoliaan. Tsemppiä! 2
sanojasi lainatakseni, niin ehkä on kyse siitä, että hän ei usein pääse kauhistelemaan muiden tekosia. Repi sitten irti kaiken sun mokastasi. Paha mennä sanomaan kun ei tunne eikä tiedä tapauksia :)
Sympatiani ovat puolellasi, ap!!
Joskus seurustelun alkuakoina kävi vahinko ja minulta ja poikaystävältäni (nykyään mieheni) jäi kondomi laittamatta... seuraavana päivänä sitten katumuspillerit hain ja olin ihan maassa, kuvittelin olevani ainoa maailmassa joka tehnyt niin tyhmästi ja että nyt varmaan tapoin vauvan joka oli jo tulollaan...näitä sittne vuodatin PARHAALLE kaverilleni, joka vaan mutisi jotain että no, onneksi älysit hakea katumuspillerit.
Myöhemmin kuulin, että tämä " paras kaveri" oli toiselle ystävällemme haukkunut minut täysin idiootiksi, moraalittomaksi ja vastuuttomaksi.
No samainen " paras ystävä" teetti itse abortin parin vuoden päästä. En haukkunut enkä moralisoinut. En kyllä ole yhteyttäkään pitänyt sen jälkeen.
Voi että kun harmittaa :-(
ap