Tajusin taas, miten hirmu hyvin minulla on asiat. :(
Kauhea juttu se koulubussiturma. Joku menetti siinä kalleimpansa eli oman lapsensa. Ja minä olen taas murehtinut huomattavasti vähäpätöisemmistä asioista. Minulla on kuitenkin kaikki periaatteessa hyvin. Kunpa osaisin olla kiitollinen jokaisesta päivästä enkä valittaisi niin herkästi.
Kommentit (2)
Itse marisen vähän, koska joskus ollut niin vaikeata. Toisaalta, lapseni kuolema on sellainen asia, että sitä en pystyisi käsittelemään heti. Eli sitä ei voi verrata esim. aikaisempiin kuolemiin vaan se on jotenkin ylitsepääsemätöntä mielessäni.
Kaiken voi käsitellä kuten psykiatri sanoi tarkoittaen nimenomaan kuolemantapauksia (kerran aikaisemmin) vaikka niin että unohtaa asian tai antaa anteeksi kun sitä ei voi käsitellä (sellaisiakin kuolemia on), mutta en jotenkin usko sen tepsivän oman lapsen menettämiseen.
Kyllä itkettää, omakin lapseni menee koulubussilla. Ja minä myös marisen vähäpätösistä asioista.