Lue keskustelun säännöt.
Mitä vanhemmuuteen liittyvää asiaa lapsettomat eivät voi tietää?
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:51"]Turhaan tätä kirjoitan, koska ne jotka ei ole sitä kokeneet, ei voi sitä koskaan ymmärtää.. Itse olin vela lähes 3-kymppiseksi, olin vakuuttunut että lapsista ei ole kuin harmia, menee kroppa piloille, parisuhde hajoaa ja pillu räjähtää synnytyksestä, rahat menee ja kaikki on perseestä..
Noh mieheni sai mut vakuutettua että ei se nyt ihan noinkaan mene, joten saimme lapsen ja MIKÄÄN, EI NIIN MIKÄÄN ole ikinä ollut niin mieletöntä, henkeäsalpaavaa, suurta rakkautta ja kaiken voittavaa onnea, kuin äitinä oleminen tyttärellemme.
Nyt lähinnä naurattaa nuo "rakastan kissaani/koiraani/marsuani/tms", juu varmasti rakastat, mutta ihan oikeasti se rakkaus ei ikimaailmassa vedä vertoja äidinrakkaudelle. Tästä huolimatta en koskaan olisi niin tahditon IRL, että sanoisin jollekin, että kyllä sun pitää tehdä lapsia, koska blaablaablaa. Jokainen tekee itse ratkaisunsa, ei se kuulu mulle, olisin varmasti ollut itsekin tyytyväinen ilman lastakin, mutta nyt kun sen olen kokenut, niin hajoaisin täysin ilman lastani.
Tähän tietysti vaikuttaa se, montako lasta tekee, ovatko helppoja, millaisia ovat raskaudet, synnytykset, osallistuuko puoliso, ymsymsyms..
[/quote]
Mua naurattaa te äityli tyypit jotka omitte rakkauden ja sanotte ettei kukaan muu voi rakastaa yhtä paljon kun äiti lastaan. Tuo on jo tökerösti sanottu isiä kohtaan ihan kun he ei rakastaisi lapsiaan yhtä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:51"]Turhaan tätä kirjoitan, koska ne jotka ei ole sitä kokeneet, ei voi sitä koskaan ymmärtää.. Itse olin vela lähes 3-kymppiseksi, olin vakuuttunut että lapsista ei ole kuin harmia, menee kroppa piloille, parisuhde hajoaa ja pillu räjähtää synnytyksestä, rahat menee ja kaikki on perseestä.. Noh mieheni sai mut vakuutettua että ei se nyt ihan noinkaan mene, joten saimme lapsen ja MIKÄÄN, EI NIIN MIKÄÄN ole ikinä ollut niin mieletöntä, henkeäsalpaavaa, suurta rakkautta ja kaiken voittavaa onnea, kuin äitinä oleminen tyttärellemme. Nyt lähinnä naurattaa nuo "rakastan kissaani/koiraani/marsuani/tms", juu varmasti rakastat, mutta ihan oikeasti se rakkaus ei ikimaailmassa vedä vertoja äidinrakkaudelle. Tästä huolimatta en koskaan olisi niin tahditon IRL, että sanoisin jollekin, että kyllä sun pitää tehdä lapsia, koska blaablaablaa. Jokainen tekee itse ratkaisunsa, ei se kuulu mulle, olisin varmasti ollut itsekin tyytyväinen ilman lastakin, mutta nyt kun sen olen kokenut, niin hajoaisin täysin ilman lastani. Tähän tietysti vaikuttaa se, montako lasta tekee, ovatko helppoja, millaisia ovat raskaudet, synnytykset, osallistuuko puoliso, ymsymsyms.. [/quote] Mua naurattaa te äityli tyypit jotka omitte rakkauden ja sanotte ettei kukaan muu voi rakastaa yhtä paljon kun äiti lastaan. Tuo on jo tökerösti sanottu isiä kohtaan ihan kun he ei rakastaisi lapsiaan yhtä paljon.
[/quote]Minäkin lapsettomana luulin, että kun saa lapsen, niin rakastuu häneen oikopäätä. Näin ei kuitenkaan käynyt, en rakastanut vauvaani vielä muutaman kuukauden iässäkään. Missään vaiheessa ei tullut valtava onnentunnetta lapsesta. Nykyään 12-vuotias, pidän hänestä, siedän häntä, mutta en oikeastaan voi sanoa rakastavani.
Se mitä en tiennyt oli juuri se rakkauden määrä. Rakastin miestäni tulisesti (rakastan yhä), mutta tälläistä rakkautta mitä tunnen lastani kohtaan en osannut edes kuvitella. Olen rakastanut lemmikkejäni, mutta voin rehellisesti sanoa että niiden kuolemasta selviää. Jos lapseni kuolisi, en oikeasti löytäisi syytä elää enää. Tekisin lapseni puolesta mitä vain.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"]
No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:03"]
Miltä tuntuu kun on niin väsynyt, että haluaisi heittää rakkaan jälkikasvunsa seinään.
[/quote]
Mua hihityttää näiden peräkkäisten viestien kontrasti :D
Lapsettomana mutta 4- ja 2-vuotiaiden tätinä tuntuu että ei pysty tajuamaan sitä että miksi silloin tällöin, lapsen iästä riippuen vähän useammin, äiti tai isi antaa periksi tietyissä asioissa kun lapsi vaan uhmaa ja uhmaa tosi typeristä asioista. Kun mun luokse tullaan kylään tai mä meen hoitamaan niin kyllä 2-vuotiaan kanssa käydään joka kerta ainakin yksi tappelu jostakin, mistä olen kylläkin iloinen koska se osoittaa, kuinka läheinen olen muksuille. Kuitenkin, kun lapsi sitten teki jotain tyhmää ja kiellettyä äitinsä seurassa ja mä yritin sitten ohjeistaa että ei saa, niin siskoni eli lasten äiti totesi että ei aina vaan joka asiasta jaksa eikä edes kuulu vääntää vastaan, kunhan muksu ei nyt aiheuta itselleen tai muille hirveetä haittaa. Ulkopuolisena on kauhean helppo ohjeistaa ja moralisoida että rajat on rakkautta ja että pitää lempeästi ohjata lasta :D Mutta kyllä siskon ja sen miehen silmänalusista ja naamasta näkyy että niitä rajoja asetetaan todellisuudessa joka hemmetin sekuntti, mutta aina ei vaan auta.
Ts, lapsettomana ei varmaan oikeasti voi tajuta kuinka voimiavievää pienen lapsen vanhemmuus voi olla.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:26"][quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"]
No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.
[/quote]
Kai sinä ymmärrät, että pienellä lapsella ei ole mitään käsitystä siitä, mitä "lakattaminen" tarkoittaa. Hän on kuullut sen sinulta monta kertaa eleiden kansa ja vain oppinut sen, että kun sinulle sanoo "mä lakattan tua", sinusta saa irti hyvän reaktion, parhaassa tapauksessa vielä tekemänsä tuhmuudet heti anteeksi ja nameja päälle. Monet eläimetkin osaavat tuon taktiikan!
Tuohan on vain nisäkkäiden eloonjäämistemppu, kuten evoluution pikkunisäkkäille kehittämä ulkonäkökin, joka vetoaa nimenomaan hormoneissaan lilluviin äiteihin.
[/quote]
Olen totaalisesti eri mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin että mitä vanhemmuuteen liittyvää asiaa vela ei voi SIETÄÄ ja kirjoitin jo vastaukseksi että mitä tahansa, kunnes muiden viesteistä vähän heräsi epäilykset. No eihän sitä voi tietää että miltä tuntuu ponnistaa vesimeloni appelsiinin kokoisesta reiästä, tuntea häpeää kun oma teini jäi kiinni julkisten tilojen töhrimisestä tai valvoa yöllä huolesta kun aikuinen lapsi muutti viikonloppuna ulkomaille ensimmäistä kertaa.
Meinaatte sitten että kaikki maailman ihmiset kokee vanhemmuuden aina samalla tavalla? Koska jos sitä ei tunne niin ei voi tietää mitenkään? Kaikki kokemukset ovat subjektiivisia, jotkut rakastavat lapsiaan niin että sattuu heti ensi silmäyksestä, toisilla kestää kuukausia tottua ajatukseen. Jotkut eivät rakasta lapsiaan. Joku ymmärtää, että lapsen saanti on ehdotonta rakkautta, muttei silti halua lapsia. Joku tietää, että joka ikinen sekunti ei lastaan ihan mahdottomasti rakastakaan, vaikka kaikkensa sen eteen tekisikin.
Minusta tuntuu että kovin moni on empatiakyvyiltään varsin kehittymätön, ja lapsen saanti vasta laukaisee ne vaistot, niin kuin luonto on tarkoittanut.
En myöskään usko että kovin moni ihan tosissaan vertaa marsuaan lapseen, mutta on myös hölmöä vähätellä ko. ihmisen rakkautta toiseen elolliseen olentoon, joka on hänelle tärkeä asia hänen elämässään. Myöskään lapsia hankkineet eivät voi oikeasti tietää mitä on olla vapaaehtoisesti lapseton. Niinkuin ei voi tietää miten toinen vanhempi kokee vanhemmuuden eri tavalla kuin itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:26"][quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"]
No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.
[/quote]
Kai sinä ymmärrät, että pienellä lapsella ei ole mitään käsitystä siitä, mitä "lakattaminen" tarkoittaa. Hän on kuullut sen sinulta monta kertaa eleiden kansa ja vain oppinut sen, että kun sinulle sanoo "mä lakattan tua", sinusta saa irti hyvän reaktion, parhaassa tapauksessa vielä tekemänsä tuhmuudet heti anteeksi ja nameja päälle. Monet eläimetkin osaavat tuon taktiikan!
Tuohan on vain nisäkkäiden eloonjäämistemppu, kuten evoluution pikkunisäkkäille kehittämä ulkonäkökin, joka vetoaa nimenomaan hormoneissaan lilluviin äiteihin.
[/quote]
jo pieni lapsi tuntee kiintymystä vanhempaansa, se on sitä lapsen "lakastamista". Samoin ihailu ja halu olla vanhempuensa kanssa
No en tiedä miltä tuntuu kun maito nousee tisseihin (en kyllä haluakaan).
t. lapseton ja vallaton keski-ikäinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 17:59"]
No en tiedä miltä tuntuu kun maito nousee tisseihin (en kyllä haluakaan).
t. lapseton ja vallaton keski-ikäinen
[/quote]Tässä ei kysytty, mitä sinä et tiedä, vaan mitä ei voi tietää.
No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miltä tuntuu kun on niin väsynyt, että haluaisi heittää rakkaan jälkikasvunsa seinään.
Lapseton ei voi tietää sitä rakkauden määrää mitä tuntee omaa lastaan kohtaan.
Jokainen vanhempi tietää minkälaista on lapsettoman elämä ja minkälaista elämä lapsen kanssa. Lapsettomat eivät voi kuin arvailla. Siksi täälläkin näkee kommentteja tyyliin" rakastan kissaani yhtä paljon kuin perheelliset rakastavat lapsiaan". Ja pyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"]
No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.
[/quote]
Hyi :D
Kai tämä oli vitsi? :D
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:04"]
Lapseton ei voi tietää sitä rakkauden määrää mitä tuntee omaa lastaan kohtaan. Jokainen vanhempi tietää minkälaista on lapsettoman elämä ja minkälaista elämä lapsen kanssa. Lapsettomat eivät voi kuin arvailla. Siksi täälläkin näkee kommentteja tyyliin" rakastan kissaani yhtä paljon kuin perheelliset rakastavat lapsiaan". Ja pyh.
[/quote]
Rakastan kissaani enemmän kuin sinä voit koskaan ymmärtää.
Uskon hyvin, että on vaikka mitä. Ettekä tekään tiedä, miltä vanhemmuus tuntuu jostain toisesta ihmisestä. Jos tuntisitte lapsettomuuden samoin kuin minä, ette olisi siitä koskaan luopuneet.
Lapseton EI kyllä tiedä yhtään mitään lapsiperheiden elämästä vaikka kyläilisi lapsiperheissa alvariinsa. Mut eikös niin sanota, että niiltä lapsettomilta saa parhaat kasvatus vinkit?!! Hih, hih ja vaipat vaihtoon!
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:08"]
Jos tuntisitte lapsettomuuden samoin kuin minä, ette olisi siitä koskaan luopuneet.
[/quote]Tämä on kyllä todella osuvasti sanottu.
Tietää voi melkein mitä tahansa, kokea ei.
Tietäminen ja kokeminen ovat eri asioita, vaikka tämä ero ei kouluttamattomille ihmisille olekaan aina selvä.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 18:02"]
No eivät tiedä mitä on puhdas rakkaus. Miltä tuntuu kun voi antaa toisen edestä vaikka henkensä. Miltä tuntuu kun voi, pystyy ja haluaa suojella omaa jälkeläistään. Miltä tuntuu kun oma lapsi kiertää kädet kaulaan ja sanoo äiti mä lakattan tua.
[/quote]Sulla ei taida vielä olla murrosikäisiä lapsia?