Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tiedättekö miltä tuntuu olla viimeistä viikkoa työpaikassa, josta

Vierailija
02.04.2007 |

on halunnut lähteä jo viimeiset kolme vuotta? Joka ikinen aamu yhtä tuskaa. Joka ikinen aamu sama toivottomuuden tunne, että tämä ei koskaan lopu. Ja sitten, kuin taivaan lahjana, uusi mahdollisuus, uusi työtilaisuus. Nyt vetelen viimeistä viikkoa, enkä voi sanoin kuvata, miltä tämä tuntuu.. vielä kolme hikistä päivää!



Ainoa ongelma vain on se, että yksi työkavereistani suhtautuu minuun nyt todella epäystävällisesti. Tuntuu, että hän meinaa jokaisesta pikkuasiastakin hermostua minulle.. Mistähän se johtuu? Hän ei tainnut minusta koskaan pitää yhtään ja nyt antaa sen näkyä?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
02.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

pystyny olla tollasessa paikassa töissä.Onneks pääset pois : )

Vierailija
2/4 |
02.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän juu, mut siirrettiin sisäisesti päiväkotiin helvetistä.

Ensin oli aivan ihana paikka joka oli kun koti henkilökunta loistava ja lapset.

Nykyisessä vielä 3 kk ja sen jälkeen adios!

Tuolla ei uskalla edes sairastaa heti on lynkkausmeininki päällä.

Pitää hommata varmaan aamukampa ;o)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
02.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

on muuttunut tosi äkeäksi mun suhteeni? Hän on kyllä muutenkin tosi ärsyttävä, sarkastinen huomauttelija, mutta tuntuu että nyt olen oikein varsinaisessa valokeilassa hänen osaltaan..

Vierailija
4/4 |
02.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

tosin vielä 7 päivää jäljellä :-) Ja olen ollut " ihan kypsä" vasta parisen vuotta.



Mä olen kohdannut aika paljon kakkaa viime viikkoina. Kaitpa tietävät menettävänsä arvokkaan resurssin tai jotain :-)



Nyt alkaa jo valoa pilkottaa, uusi paikka jo mielessä. Vielä kun nämä viimeiset päivät jaksaisi... Nyt tosin on jo pystynyt repimään huumoriakin jonkin verran, mutta silloin alussa itkin joka ikisenä päivänä töitten jälkeen, että mä en henkisesti jaksa tätä.



On tietty kiintiö, minkä verran pystyy vastaanottamaan, ja se meni mulla yli jo ajat sitten. Kiva vaan yrittää teeskennellä, että hyvin menee. Mä otin sen linjan, että säilytän jollain lailla välit vanhaan työpaikkaan. Se sana kun kiirii niin nopeasti muualle jos ovet paukkuen lähtee...